ProComin uusi puheenjohtaja Taina Pieski (@TainaPieski) rohkaisee viestijöitä aktiiviseen vuoropuheluun ja iloitsee siitä, että viestintäalalla on kova imu.

Innostus. Se on ensimmäinen tunne, joka välittyy, kun tapaa liikenne- ja viestintäministeriön viestintäjohtaja Taina Pieskin. Se välittyy ensin ylöspäin kääntyneistä suupielistä, sitten reippaasta puheenparresta sekä lopuksi Pieskin vankoista näkemyksistä, kun aletaan puhua viestinnästä. Innostuksessa kiteytyy myös hänen ajatuksensa ihanneviestijästä, joka on organisaation innostaja.

– Viestinnän ammattilaisen työnkuva on muuttunut. Ennen viestintätehtäviin hakeutui ihmisiä, jotka tykkäsivät kirjoittaa. Nykyään on myös todella tärkeää, että viestintäihminen on ulospäin suuntautunut ja saa työkaverit innostettua viestimään, Pieski toteaa.

Juuri tällainen taitaakin olla meidän uusi puheenjohtajamme. Innostus alkaa tarttua minuunkin, kun toteamme, että coachaaminen on noussut entistä voimakkaammin viestijöiden työpaletille. Perustettiinpa ProComiin Coaching-jaoskin pari vuotta sitten.

Tainallakin on vahva tuntuma siitä, että viestijän tehtävänä on toimia dialogivalmentajana ja -sparraajana. Viestintäihmisten pitäisi keskittyä siihen, miten coachata koko organisaatio viestimään.

– Pitäisi oivaltaa, että viestinnällä mahdollistetaan vuorovaikutus henkilöstön, sidosryhmien ja median kanssa. Viestijöiden on valmennettava johto ja henkilöstö dialogiin, sillä vuorovaikutusta ei voi ulkoistaa ja keskittää viestintäosastolle, Pieski muistuttaa.

Pieskin ajatukset ovat kuin suoraan Yhteisöviestinnän periaatteista, joissa sanotaan: Jokainen on yhteisönsä viestijä ja maineen lähettiläs. Viestintä kuuluu kaikkien työhön. Tätä viestiä ProCom on vienyt eteenpäin myös Työelämä 2020 -hankkeessa.

– Miten tässä sitten onnistutaan, riippuu myös siitä, kuinka kyvykäs ja aikaansaava viestintäorganisaatio on. Myös omia ammatillisia taitoja ja kykyjä on tärkeä kehittää, tuore puheenjohtaja muistuttaa.

Dialogistrategiaa ja coachausta johdolle

“Viestintä on johtamista” ei ole viestijöiden parissa vallankumouksellinen ajatus, ja Pieskin mielestä monissa organisaatiossa ajatus onkin jo hyvin sisäistetty:

– Se vain on niin, että organisaatio ei voi menestyksellisesti porskuttaa, jos viestintä ei ole kunnossa.

Johdon saaminen mukaan viestimään vaatii toisinaan viestijöiltä myyntitaitoja – tässäkin nousevat hyvät esiintymis- ja argumentointitaidot arvoonsa.

Pieski uskoo, että jos viestintäihminen pystyy tarjoamaan johdolle kunnon dialogistrategian, toimivat käytännöt ja välineet, johtajilla on kaikki tarvittava keskusteluun ympäröivän maailman kanssa. Kun organisaatio haluaa käydä dialogia somessa, onkin aina lähdettävä siitä liikkeelle, miten johto viedään mukaan keskusteluun.

Johdon vakuuttamisessa viestijän paras kaveri on mittaaminen. Viestinnän täytyy pystyä osoittamaan, että viestintä on tuloksekas toiminto. Hyvät mittarit puhuvat viestinnän puolesta – oikeiden mittareiden löytäminen ei sitten välttämättä olekaan helppo nakki.

– Itse koin ahaa-elämyksen, kun oivalsin, että perinteisen mediaseurannan lisäksi olennaista on seurata tarkemmin, mitä tärkeät sidosryhmät meistä puhuvat, Pieski kuvailee.

Ketkä ovat avainsidosryhmät, puolestapuhujat ja meitä vastaan puhuvat? Miten pystymme seuraamaan heidän keskusteluaan ja itse osallistumaan siihen? Professori Vilma Luoma-ahon sanoin puhumme faithholdereista ja hateholdereista. Pieski uskoo, että mittaamisen painopistettä tulisi muuttaa enemmän tähän suuntaan, jotta dialogia voisi kohdentaa paremmin.

Tainan mukaan suurin riski dialogistrategiassa on, että keskustelu ei olekaan aitoa. Näennäisdialogi ja näennäisläsnäolo ovat maineen kannalta riski:

– Dialogi ei ole mitään humppaa. Jos ei ole aitoa halua lähteä vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa, niin sitä ei kannata lähteä mainostamaan.

Viestintäalalla kova imu

Pieski iloitsee viestintäalan kukoistuksesta ja siitä, että yhä useampi nuori hakeutuu viestintäalalle. Kova imu on näkynyt myös ProComin jäsenmäärän kasvuna: vuonna 2013 jäsenmäärä kasvoi kahdeksan prosenttia. Kiinnostava trendi on myös se, että toimittajia siirtyy alalle entistä enemmän.

– Viestintäalan vetovoima antaa todella hyvän pohjan ProComin toiminnan kehittämiselle. Minusta on tärkeää, että pystymme antamaan lisäarvoa jäsenistölle. Tämä tarkoittaa muun muassa hyviä valmennuksia, verkostoitumisfoorumeja ja viestintäalaa koskevia kannanottoja. Meidän täytyy toimia aktiivisena keskustelun herättäjänä, Pieski summaa ajatuksiaan järjestön tulevaisuudesta.

Millaisia terveisiä tuore puheenjohtaja haluaisi lähettää viestijöille, innostamisen lisäksi?

– Viestinnän ammattilaiselle on tosi tärkeää seurata aikaansa. Monessa organisaatiossa viestintä on tulevaisuuden vuorovaikutuksen suunnannäyttäjä. Viestintäihmisen täytyy olla utelias ja rohkea.

Lisää artikkeleita tältä kirjoittajalta:

Kirjoittajan arkisto

Avainsanat: , , , , , , , ,

Kirjoittaja toimii ProComissa viestintäpäällikkönä.
Twitter: @minnaliisan @Viestijat @ProComRy

Yhteistyökumppanit

STT Viestintäpalvelut
Gonin/Creative
GRANO
T-media

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi