Organisaatioiden ja brändien on nykyisin yhä helpompi tavoittaa asiakkaansa omien medioiden avulla. Perinteisiä asiakas-, henkilöstö- ja järjestölehtiä julkaistaan runsaasti paitsi printtinä, entistä enemmän myös omien verkkomedioiden muodossa. Mutta miten saada oma julkaisu timanttisen koukuttavaksi lukijoilleen?

Kyselin ProComin Lehtikatsauksen tuomaristolta ajatuksia siitä, mitkä seikat tekevät hyvän yhteisölehden. Graafinen muotoilija Annukka Saikkonen, matkailulehti Mondon AD Katju Aro sekä Imagen päätoimittaja Heikki Valkama valottavat ajatuksiaan sidosryhmälehtien kehittämisestä.

Millaiset tekijät yleensä erottavat jyvät akanoista, eli parhaiten laaditut sidosryhmälehdet heikoimmista?

Annukka: Lehdellä on flow: siinä on sekä nopeasti selailtavaa että syvennyttävää. Kohderyhmään kuuluvat erilaiset lukijat on huomioitu aiheiden valinnassa ja käsittelytavassa. Lehdessä on jotain yllättävää, ja se hyödyntää erilaisia juttutyyppejä, myös kuvaan ja infografiikkaan perustuvia. Kuvakerrontaan ja visuaalisuuteen muutenkin on satsattu.

Katju:

Viimeistely. Parhaissa lehdissä ulkoasu ja tekstit pelaavat yhteen ja jokainen yksityiskohta on mietitty. Tämä vaatii paljon myös tekijätiimiltä.

Heikki: Erityisen tärkeää on näkökulma. Jos oikein yksinkertaistaa, kyse on siitä, ovatko tekijät kunkin jutun kohdalle miettineet sitä, kuinka tästä jutusta saisi lukijalle kiinnostavan.

Mitkä ovat tyypillisimmät kompastuskivet asiakas- ja henkilöstölehtien teossa?

Annukka: Lehti on tehty tekijöiden, ei lukijoiden, näkökulmasta. Se muodostuu niistä jutuista ja kuvista, joita on satuttu saamaan. Taitto on tehty ahtamalla sisältö sivuille, ei niin että se olisi editoitu mahdollisimman miellyttäväksi ja juttutyypin mukaiseksi lukukokonaisuudeksi. Heikot kuvat ovat visuaalisuuden isoin kompastuskivi.

Katju: 1. Ei ole selvää miksi ja kenelle lehteä tehdään. 2. Ulkoasun roolia ei ymmärretä eikä siihen satsata tarpeeksi. 3. Teksteiltä ja kuvilta puuttuu näkökulma.

Heikki: Jos lehteä ajatellaan puhtaasti tiedotuskanavana, ilman, että mietitään lukijaa ja sitä, miten hänet saadaan tarttumaan juttuun. Se karkottaa lukijan helposti. Asiakaslehdissä varsinkin: henkilöstölehdessä on helpompi kertoa myös niin sanotun ”sisäpiirin” juttuja, jotka avautuvat vain omalle porukalle. Asiakaslehdessä tätä ei saisi tapahtua.

Mitkä ovat omia suosikkijulkaisujanne lehtimaailmassa?

Annukka: Ruokalehdet. Niissä kuviin on pääsääntöisesti aina satsattu. Varsinkin ulkomaisissa reseptiaikkareissa reseptit nivoutuvat kivasti erilaisiin tarinoihin.

Katju:

Wired kiinnostavien aiheiden vuoksi, verkkomedia Long Playssä koukuttaa suomalainen pitkä journalismi ja erilaisissa indielehdissä kiehtovat niiden ulkoasukokeilut.

Heikki: Törmäsin juuri saksalaiseen julkaisuun, jonka aiheena oli poliittinen kulttuuri. Vaikutti todella taidokkaasti tehdyltä lehdeltä, vaikka en osaa saksaa. Joskus jo selailu on nautinnollista. Esimerkiksi amerikkalaista Esquire-lehteä on aina ilo lukea. Lehdessä kohtaavat asia ja huumori. Laadukkaasti.

Miksi asiakas- tai henkilöstölehden kehittämiseen kannattaa panostaa?

Annukka: Jos kehittämiseen ei panosta, kannattaa mieluummin lakkauttaa lehti, koska museoesineenä se ei palvele lukijoita. Herkästi lukijoitaan kuunteleva lehti on varmasti kohderyhmää kiinnostava, ja silloin tie lukijoiden sydämeen on jo auki. Vahvan tarinankerronnan kautta pääset puhuttelemaan asiakkaita ja henkilöstöä tunnetasolla. Miksi hukkaisit tällaisen mahdollisuuden?

Katju: Asiakaslehdet ja henkilöstölehdet ovat merkittäviä vain, jos niiden viesti on tärkeä ja niitä halutaan lukea. Viestin vaaliminen ja lukijasuhteen säilyttäminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii jatkuvaa kehittämistä ihan samalla tavalla kuin kaupallisissakin lehdissä.

Heikki:

Asiakaslehti on oikein tehtynä täydellinen viestintäkanava. Sisältö saa ihmiset kiinnostumaan asioista. Sama pätee henkilöstölehtiin, jotka voivat olla myös hienoja me-hengen luojia.

 

Lehtikatsaus 2015

Tuoreita ideoita asiakas-, sidosryhmä- ja henkilöstölehtien kehittämiseen – ProComin Lehtikatsauksessa 2015 arvion kohteina ovat paitsi yhteisölehtien juttutyypit ja journalistinen taso, rakenne ja kuvakerronta, myös muun muassa verkkomedioiden navigaatio ja käytettävyys.

Journalistisesta sisältönäkökulmasta lehtiä katsauksessa arvioivat Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yliopettaja Hanna Rajalahti ja Imagen päätoimittaja Heikki Valkama. Visuaalista näkökulmaa arvioivat matkailulehti Mondon AD Katju Aro sekä graafinen muotoilija ja bränditoimisto Nimiön perustaja Annukka Saikkonen.

Ilmoita organisaatiosi painettu lehti tai verkkomedia katsaukseen 11.9. mennessä!

 

Lisää artikkeleita tältä kirjoittajalta:

Kirjoittajan arkisto

Avainsanat: , , , , ,

Kirjoittaja vastaa ProComissa koulutuksista ja projekteista.
Twitter: @EveliinaLinna

Yhteistyökumppanit

STT Viestintäpalvelut
Gonin/Creative
GRANO
T-media

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi