Kesän vaihtuessa syksyyn mieleen alkaa pulpahdella yhä useammin ajatuksia itsensä kehittämisestä. Ilmoittautuisiko kielikurssille, ammatilliseen täydennyskoulutukseen vai hankkisiko sittenkin personal trainerin omaksi tuekseen?

Joskus pohdinnat kyseenalaistavat myös työuran tähänastisen suunnan, kuten kävi ilmi vuosi sitten julkaistusta Viestinnän ammattilaiset 2015 -tutkimuksesta. Yllättävän moni viestinnän ammattilainen halusi silloin vaihtaa alaa. Halun todennäköisyyttä lisäsivät toimiminen viestintävastuussa yksinään, toimiminen viestintäyksikön ulkopuolella ja yli 46 vuoden ikä.

Odotukset viestijöitä kohtaan ovat kasvaneet voimakkaasti: Digitaalisuus ja sosiaalinen media eivät lepää koskaan. Tarvetta on niin organisaation sisäiselle kuin ulkoisellekin vuoropuhelulle ja jokainen muutos moninkertaistaa eri sidosryhmien ja intressitahojen odotukset viestintää kohtaan. Mitä kaikkea ehtii ja jaksaa tehdä itse? Missä välissä valmentaa organisaation viestimään paremmin? Kun kaikkea leimaa vielä eettisyyden vaade ja erilaiset moraalikäsitykset ei ole ihme, jos viestijä tuntee ajoittaista väsymystä tai osaamisen riittämättömyyttä.

Asian kääntöpuoli on kuitenkin myönteinen: tarve ammattimaiselle viestinnälle ei ole katoamassa mihinkään ja uuden oppiminen tuo myös innostusta, energiaa sekä uusia mahdollisuuksia. Osaamisen kehittäminen kannattaakin aloittaa itsearvioinnilla; hyvään alkuun pääsee tekemällä itselleen haastavia kysymyksiä siitä, mitä oikeasti haluaa tulevaisuudessa tehdä ja saavuttaa.

Olen tutkinut väitöskirjassani viestintäjohtajan osaamista. Tulokset ovat sovellettavissa myös muidenkin viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisten kohdalla. Viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen lisäksi tarvitaan yleensä paljon myös muunlaista osaamista jotka liittyvät johtamiseen, liiketoimintaan, luotaukseen, muutostenhallintaan ja viestintäpääoman kehittämiseen. Osaamisen lisäksi on osattava tuoda itseään esiin ja hankittava arvostusta niin itselle kuin viestinnällekin toimintona.

Osaamistarpeet vaihtelevat eri sektoreilla, toimialoilla, suurissa ja pienissä työyhteisöissä. Kehitämme mielellämme asioita, joissa olemme jo valmiiksi hyviä. Se ei kuitenkaan auta meitä eteenpäin ammattilaisina. Kenenkään ei tarvitse osata kaikkea, mutta ei myöskään päästää itseään liian helpolla oman kehittymisensä suhteen. Viestintäalan yleinen arvostus vaikuttaa viestijöihin, mutta jokaisen on kuljettava osaamispolkunsa ja hankittava kannuksensa itse. Siksi kannattaa tarkastella myös niitä osaamisalueita, jotka eivät ole mieluisimpia itselle.

Hyvä nyrkkisääntö on kysyä itseltään sellaisia kysymyksiä, joihin ei välttämättä vielä ole olemassa valmiita, helppoja tai oikeita vastauksia.

Muuten sitä on kuin Liisa Ihmemaassa: jokainen tie on oikea, jos ei tiedä mihin on menossa. Liisalle se saattoi olla hyvä ratkaisu, mutta onko niin omalla kohdallasi?

Tässä vielä vinkki lista, miten päästä alkuun:

  1. Mieti, mitä haluat saavuttaa työelämässä.
  2. Mitä osaamista tarvitaan tuossa tehtävässä?
  3. Miten ja missä aikataulussa voit hankkia tarvittavan osaamisen?
  4. Ketkä voivat tukea sinua tavoitteen saavuttamisessa?
  5. Aseta realistiset välitavoitteet, jotka auttavat sinut kohti päämäärääsi.
  6. Aloita suunnitelmasi toteuttaminen, älä lykkää sitä huomiseen.

Lisää artikkeleita tältä kirjoittajalta:

Kirjoittajan arkisto

Kirjoittajalla on kahdeksan vuoden kokemus asiantuntijaorganisaation johtamisesta, esimiestyöstä ja palveluliiketoiminnan kehittämisestä. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus viestinnästä, markkinoinnista ja täydennyskoulutuksen järjestämisestä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen tohtori ja tradenomi. Kirjoittaja toimii ProComin Vaikuttajaviestintäjaoksen puheenjohtajana. Twitter: @salminen_hanna

Yhteistyökumppanit

STT Viestintäpalvelut
Gonin/Creative
GRANO
T-media

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi