Istuin taas kerran esimieheni huoneessa. Tunnelma oli kireä. Halusin palautetta, tarvitsin palautetta, janosin palautetta. Minusta esimieheni ei tarjonnut sitä riittävästi eikä oikealla tavalla. Olin turhautunut ja vihainen. Esimies, mikset hoida hommiasi? Miksen saa sinulta sitä, mitä haluan, tarvitsen ja janoan?

Esimieskin oli todennäköisesti turhautunut. Hänen mielestään kaikki oli kunnossa. Ei häntä kiinnostanut hoitaa minun sielussani ollutta mustaa aukkoa – eikä sitä mikään palautemäärä ei olisikaan pystynyt täyttämään. Hän halusi, että kunnioittaisin ja ihailisin häntä, ja siinä minä istuin naama rutussa vaatimassa häneltä sellaista, mitä hänellä ei ollut antaa.

Kun kävelin ulos pomon huoneesta, ajattelin, etten koskaan tule saamaan häneltä sitä, mitä haluan. Sitten ajattelin, että olkoon. Päätin kyynisesti omaksua toimintatavan, jossa ainut tehtäväni kaikissa kohtaamisissa pomon kanssa olisi tukea häntä ja hänen egoaan.

Mutta olinko minä hyvä alainen? En. Minä olin viisivuotias, joka tarvitsi auktoriteetilta jatkuvaa vahvistamista.

Näin toimin seuraavat vuodet. Ja kas, se toimi. Pomon ja minun kommunikaatio muuttui rennommaksi ja iloisemmaksi. Minä en vaatinut häneltä kohtuuttomia, ja kun en odottanut sellaista, mitä häneltä ei ollut tulossa, en pettynyt. Saimme yhdessä asioita aikaan.

Olipas huono pomo, moni sanoisi. Toki voi ajatella niinkin: kyllä pomon keskeisiä tehtäviä on innostaa alaisia muun muassa tarjoamalla näille palautetta, joka sekä kannustaa että auttaa parantamaan suoritusta.

Mutta olinko minä hyvä alainen?

En. Minä olin viisivuotias, joka tarvitsi auktoriteetilta jatkuvaa vahvistamista.

Entä mitä minulla oli mahdollisuus muuttaa?

Itseäni ja sitä, miten itse suhtauduin tilanteeseen. Toistakin ihmistä voi muuttaa, mutta se on usein aika pitkä ja kivinen tie. Siksi tulin vahingossa turhautumispäissäni tehneeksi itselleni palveluksen: kun itse toimin toisin, toinenkin alkoi toimia toisin. Kun luovuin odotuksista, jotka eivät olisi voineet täyttyä, vältyin pahalta mieleltä.

Pikkuhiljaa aloin myös ymmärtää, että minun olisi täytettävä palautetta janonnut musta aukko sielussani itse, vahvistamalla itseäni. Pitkä tie sekin on, mutta sentään mahdollinen valita. Suosittelen työelämän aikuisuuteen pyrkimistä kaikille. Ei se sitä tarkoita, ettei saa odottaa pomolta mitään eikä varsinkaan palautetta, mutta se tarkoittaa, että oma elämä muuttuu helpommaksi.

Myöhemmin sain itse paljon kokemusta luovien ammattilaisten esimiehenä toimimisesta. Siitä, että olin ollut vaativa alainen, oli minulle paljon hyötyä omassa esimiestyössäni. Uskon, että luovien ihmisten johtaminen on pohjimmiltaan samanlaista kuin kenen tahansa johtaminen – mutta joskus se voi vaatia tavallista enemmän ponnistelua.

Avainsanat: , , , , ,

Elina on Opteam Luovan asiakkuusjohtaja, alun perin journalisti, sittemmin media-alan liikkeenjohtaja ja yrittäjä. Twitter: @EYrjola

Yhteistyökumppanit

STT Viestintäpalvelut
Gonin/Creative
GRANO
T-media

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi