Senja Larsen suomi värikkäin sanakääntein valtioneuvoston viestintää ja sen tekijöitä Kauppalehdessä 22.9.2016.

Allekirjoitamme kaikki sen, että toiminnassa on aina parannettavaa ja tehostettavaa. Juttu antoi kuitenkin valtioneuvoston ja ministeriöiden viestinnästä värittyneen ja väärän kuvan.

Jutussa Larsen tarkastelee viestinnän kokonaisuutta hyvin kapeasti ja mediatyön näkökulmasta. Mediatyö on vain pieni osa isojen ministeriöiden viestinnästä. Erittäin suuri osa työpanoksesta käytetään johtamista, toimeenpanoa ja ohjaamista tukevaan viestintään, jotta asiat etenevät. Mammuttimaiset muutoshankkeet vievät leijonanosansa.

Mediatyö on vain pieni osa isojen ministeriöiden viestinnästä.

Larsen vertaa viestijöiden määrää suureen suomalaiseen yritykseen, jonka tuntee taustansa takia hyvin. Vertaus ontuu. Yritys on yhden toimialan yritys. Sillä on myös käytössään aivan erilaiset määrärahat viestintänsä tekemiseen ja erilaisten viestintäpalvelujen ostamiseen. Ministeriöiden viestintä tehdään pääosin omana työnä. Suuryrityksen konserniviestintä on pieni osa sen viestinnän kokonaisuudesta. Markkinoinnin ja tuloksen tekemisen näkökulma on kokonaisuus, jota myös viestintä palvelee.

Ministeriöt ovat monialaisia, valmistelevat lainsäädännön, toimeenpanevat sen ja ohjaavat hallinnonalansa työtä. Työn perustana ovat lakisääteiset tehtävät, joita yrityksillä on pörssisäädösten edellyttämän viestinnän lisäksi aika vähän. Bisneslogiikka toimii toiselta pohjalta kuin demokratiaan kuuluva, mm. perustuslakiin ja julkisuuslakiin nojaava viranomaisten viestintä. Kannattaa myös huomata, että ministeriöt ovat tehtäväkentiltään kovin erikokoisia ja viestinnän tehtävätkin poikkeavat niissä varsin paljon.

Bisneslogiikka toimii toiselta pohjalta kuin demokratiaan kuuluva, mm. perustuslakiin ja julkisuuslakiin nojaava viranomaisten viestintä.

Mitä tulee tapaan tehdä viestintää, se näyttää tekijöiden näkökulmasta kovin eri laiselta kuin jutussa kuvattiin. Monissa ministeriöissä tehdään esimerkiksi kymmeniä, ellei satoja videoita vuodessa. Tilaisuudet on lähetetty suoralähetyksinä jo vuosia. Useimmat ovat varsin aktiivisia Twitterissä. Monilla on hyvä ote visuaaliseen viestintään ja sitä lisätään koko ajan. Verkkosivuja tehdään hankkeille, blogeja ilmestyy harva se päivä.

Isot hankkeet tuottavat valtavan määrän infografiikkaa ja asioita selkeyttäviä taustamateriaaleja. Esimerkistä käy juuri avattu Tutkibudjettia.fi.  Kuvan laajasta valmistelukokonaisuudesta saa esimerkiksi alueuudistus.fi:stä. Valmisteluaineistoja avataan julkisiksi yhä enemmän. Lausuntokierrokset julkistetaan, ja niihin voi kuka tahansa antaa kantansa. Esimerkiksi sote-uudistukseen lähetettiin 800 lausuntoa. Hallituksen tänään hyväksymää liikennekaarta valmisteltiin laajassa ja avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmien ja kansalaisten kanssa.

Isoissa ministeriöissä vastataan tuhansiin kansalaiskirjeisiin vuodessa. Viestinnät tekevät uutiskirjeitä ja muuta materiaalia ohjauksen tueksi. Monilla on myös laaja julkaisutuotanto, jota viestinnät koordinoivat. Tälläkin hetkellä iso joukko ihmisiä kiertää maakunnissa keskustelemassa päättäjien, ihmisten ja aluemedian kanssa.

On vaikea ymmärtää kaiken tämän keskellä syytöstä siitä, ettei viestintä olisi vuorovaikutteista. Varmasti vuorovaikutteisuudessa on parannettava, mutta sillä tiellä ministeriöt ovat jo. On selvää, että lakisääteinen osuus viestinnästä, päätöksistä tiedottaminen, saattaa koko prosessia tuntemattomasta tuntua yksisuuntaiselta. Ennen päätöstä on kuitenkin asetettu työryhmiä, joissa sidosryhmät ovat mukana, julkistettu väliraportteja ja loppuraportteja, kerrottu asioista medialle ja sidosryhmille, taustoitettu vaikeita asioita, valmisteltu lainsäädäntöä asiantuntijavoimin ja usein sidosryhmien kanssa yhdessä. Myös laaja ja osallistava sisäinen viestintä kuluu monissa ministeriöissä viestintäyksikköjen tehtäviin.

Varmasti vuorovaikutteisuudessa on parannettava, mutta sillä tiellä ministeriöt ovat jo.

Kun lisäämme vielä palettiin erilaisten kriisien hoitamisen, kokonaiskuva alkaa hahmottua.

Kun toimintaympäristö on muuttunut koko ajan avoimemmaksi, ja kaikki organisaatioissa viestivät, viestijöidenkin rooli muuttuu. He ovat yhä useammin viestinnän sparraajia ja sisäisiä konsultteja, jotka tukevat muiden viestintää.

Ministeriöiden viestintä on monipuolista ja siinä on omat reunaehtonsa. Vertailu muihin kannattaa perustaa tosiasioihin ja kokonaisuuden tuntemiseen.

Eeva Larjomaa
viestintäjohtaja
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Taina Pieski
viestintäjohtaja
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
ProComin puheenjohtaja

Mika Mäkinen
viestintäjohtaja
SISÄMINISTERIÖ

Jouni Mölsä
viestintäjohtaja
ULKOMINISTERIÖ

Liinu Lehto
viestintäjohtaja
VALTIOVARAINMINISTERIÖ

Marjo Merivirta-Helle
viestintäjohtaja
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Max Arhippainen
viestintäjohtaja
PUOLUSTUSMINISTERIÖ

Jussi Salmi
viestintäjohtaja
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Tiina Kairistola
viestintäjohtaja
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

KATI PÄRNÄNEN
viestintäjohtaja
OIKEUSMINISTERIÖ

Avainsanat: ,

Communications director at Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Twitter: @EevaLarjomaa

Yhteistyökumppanit

STT Viestintäpalvelut
Gonin/Creative
GRANO
T-media

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi