Kirja-arvio: The Fourth Transformation. How augmented Reality and Articial Intelligence Change Everything.
Robert Scoble & Shel Israel. Patrick Brewster Press, 183 sivua.

 

Yhdysvaltalaiset teknologia-alan bloggarit Robert Scoble ja Shel Israel ovat kirjoittaneet erittäin ajankohtaisen teoksen, jota lukiessa miettii, että voisiko se olla liioittelua. He ovat työstäneet moniin eri lähteisiin pohjautuvan raportin tekoälystä, joka mullistaa ihmisten elämän, bisneksen ja viestinnän seuraavan vuosikymmenen aikana.

Teos kuvailee neljättä teknologia-alan muutosaaltoa, jossa valtaosa ihmisistä ryhtyy käyttämään lisätyn todellisuuden älylaseja vuoteen 2025 mennessä. Ensimmäinen muutosaalto käynnistyi mainframe-keskustietokoneilla, toinen henkilökohtaisilla pöytäkoneilla ja kolmas älypuhelimilla.

Ihmiset käyttävät lisätyn todellisuuden älylaseja enemmän kuin älypuhelimia jo kymmenen vuoden päästä.

Neljäs muutosaalto käsittää virtuaalisen todellisuuden lisäksi lisätyn todellisuuden, joka on ikään kuin näkymä, johon on lisätty tietokonegrafiikalla tuotettuja elementtejä ja jota ihminen tarkastelee läpikatseltavien älynäyttöjen kautta. Siinä tuotetaan keinotekoista, tietokoneella tuotettua tietoa kuten kuvaa, ääntä, videota, tekstiä, GPS-informaatiota, jota on lisätty näkymään todellisesta ympäristöstä.

Kirjoittajien pääteesi on mykistävä, sillä he uskovat, että ihmiset käyttävät lisätyn todellisuuden älylaseja päässään enemmän kuin käyttävät älypuhelimia jo kymmenen vuoden päästä.

Muutosvauhti voi olla raju. Tätä he perustelevat ihmisten suurella innolla ryhtyä hyödyntämään uutta teknologiaa hyvin lyhyen ajan sisällä. Tuoreimpana esimerkkinä on jättisuosion saanut lisätyn todellisuuden Pokemon Go -hittipeli.

Takana tiivis tutkimustyö

Tähän johtopäätökseen kirjoittajat ovat päätyneet, kun he ovat tehneet kaksi vuotta tiivistä tutkimustyötä ja haastatelleet 400 teknologia- tai bisnesalan päättäjää. Kirjassa käydään läpi useita tuoreita bisneskeissejä, jotka kertovat virtuaalisen tai lisätyn todellisuuden hyödyntämisestä joko nyt tai lähivuosien aikana.

Kirjoittajat kuvailevat, kuinka ihmiset tulevaisuudessa toimivat liikuttamalla silmiään älylasit päässään sen sijaan kuin koskettelisivat älypuhelimien ruutua. Heidän eteensä tulee visuaalinen web, joka on sata kertaa suurempi kuin nykyinen Internet ja he löytävät brändikuvia ja ostavat bränditavaroita katsomalla läpikatseltavilla älylaseilla kadulla vastaan tulevan takin logoa.

Kirjoittajat uskovat, että lisätyllä todellisuudella on suurempi markkinapotentiaali kuin virtuaalitodellisuudella.

Oppimisesta tulee todentuntuista, kun lapset vierailevat suurilla taistelukentillä älylasit päässään – sen sijaan että lukisivat taisteluista kirjoista. Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat harjoittelevat leikkaussalioperaatioita virtuaalisilla ihmisillä. Todellisuus ja lisätty todellisuus sekoittuvat, minkä takia on vaikeaa erottaa sitä, mikä on totuuden ja illuusion ero.

Kehityksen kärjessä peli- ja viihdeteollisuus

Kirjoittajat arvioivat, että muutosaalto on jo vetänyt puoleensa kymmenen miljoonaa edelläkävijää. Muutosaallon hyödyntäjien eturivissä ovat peli- ja viihdeteollisuus ja opetus- sekä terveysala, jotka käyttävät jo ahkerasti virtuaalisen todellisuuden ohjelmistoja.

Kirjoittajat uskovat, että lisätyllä todellisuudella on suurempi markkinapotentiaali kuin virtuaalitodellisuudella. Kehityksen kärjessä tulevat olemaan tunnetut yhdysvaltalaiset älypuhelinvalmistajat.

Läpikatseltavat älylasit tulevat kirjoittajien mukaan olemaan pienet ja muodikkaat. He uskovat, että älylasivalmistajat ratkaisevat lopulta kaikki käytettävyys- ja rajapintaongelmat, mikä tekee niiden hankinnan edulliseksi kuluttajille. Vuoteen 2021 mennessä älylasit tulevat olemaan muun muassa joulun hittituote. Tyypillistä on se, että ihmiset jättävät älypuhelimeensa kotiin ja laittavat älylasit päähänsä lähtiessään aamulla töihin.

IoT ja tekoäly kulkevat käsi kädessä

Kirjoittajat ennustavat, että esineiden internet eli IoT eli teollinen internet ja tekoäly kiinnittyvät toisiinsa tiukasti. Teollisessa internetissä on kyse fyysisistä laitteista, jotka pystyvät aistimaan ympäristöään ja viestimään tai toimimaan aistimansa perusteella älykkäästi. Tähän tarvitaan antureita, ohjelmistoja sekä tietoliikenneyhteys, jolloin sensorit, koneet, prosessit ja palvelut tuottavat jatkuvasti tietoa.

Kirjoittajat nostavat esille muun muassa esimerkin, jossa ihmiset voivat nähdä älylasien kautta, missä yökerhossa on eniten ihmisiä viiden, kymmenen kilometrin säteellä. Tai mikä on nopein reitti lähimpään vessaan.

Teksti on hyvin sujuvaa, käytännönläheistä, ja teknologiatermit on avattu valmiiksi lukijalle. Termien omaksumista parantaa teoksen lopussa oleva hakemisto. Parasta antia ovat lukuisat esimerkit siitä, miten virtuaalinen todellisuus on jo muuttanut peli- ja viihdeteollisuutta. Lisäksi kiehtovaa oli lukea jo käynnissä olevia muutoksia bisneksessä kuten vähittäiskaupassa ja terveys- sekä opetusalalla.

Kirja on kattavuutensa takia hyödyllinen kaikille bisnespäättäjille mutta myös viestinnän ammattilaisille, jotka haluavat selvittää mahdollisuudet hyödyntää tekoälyä bisnespäätöksissään ja viestinnässä. Kirjoittajien mukaan neljäs muutosaalto on väistämätön eli nyt on jokaisen ryhdyttävä miettimään vakavasti, miten jokainen voisi hyödyntää tekoälyä bisneksessään ja markkinointiviestinnässä. Ensimmäinen askel on päättää siitä, mitä dataa kukin tarvitsee, jotta se voi kilpailijoita paremmin hyödyntää tekoälynsä.

Avainsanat: , , , , , , ,

Valtiotieteen tohtori Marko Karttunen toimii tällä hetkellä viestintäkonsulttina ja tutkimusjohtajana Viestintätoimisto VCA Oy:ssä. Hän on erikoistunut erityisesti viestinnän arviointiin ja kehittämiseen. Hän on viimeisten 20 vuoden aikana ollut mukana toteuttamassa eri tyyppisiä viestinnän sidosryhmätutkimuksia, esitestauksia, lehtien lukijatutkimuksia, media-analyysejä ja mainetutkimuksia. Hän on panostanut tiedon jalostamiseen ja tiedolla johtamiseen, jotta viestinnän arvioinnista olisi hyötyä viestinnän kehittämiselle. Viestinnän tehon mittaamisesta hän on luennoinut muun muassa Helsingin yliopistossa, Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa ja Kansainvälisen yritysviestinnän -koulutusohjelmassa Palmeniassa. Post-doc tutkimuskokemusta hänellä on Helsingin yliopiston lisäksi Yhdysvalloista Yalen ja Stanfordin yliopistosta.

Yhteistyökumppanit

STT Viestintäpalvelut
Gonin/Creative
GRANO
T-media

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi