European Communication Monitor 2017 sisältää eurooppalaisten viestintäammattilaisten palkkataulukon selityksineen. Palkkasummien vertaileminen maiden välillä on vaikeaa, mutta jotain yleispätevää ne paljastavat, varsinkin kun palkkoja tarkastellaan hierarkisen aseman avulla. Päätulos on masentava. Naiset ansaitsevat viestinnän ammattilaisina selvästi, siis selvästi, miehiä vähemmän sekä johtajina että junioreina.

Tulos heijastaa yleistä palkkavääristymää eri maissa, mutta on erityisen noloa viestijän ammatissa. Ensinnäkin siksi, että monessa maassa, etenkin Pohjoismaissa kyseessä on naisvaltainen ala. Miltä kuulostaisi, jos sairaanhoitajista naiset ansaitsivat miehiä paljon vähemmän? Toiseksi tulos on nolo siksi, että viestinnän ammatista löytyy paljon naisjohtajia. Lasikattosyndrooma viestijän professiossa on harvinainen ainakin Suomessa.

Vastauksia tähän palkkakyselyyn saatiin yli 2 800 henkilöltä eri maista. Viestintäjohtajat ja toimistojen toimitusjohtajat kategoriassa 24 % miehistä vastasi saavansa yli 150 000 euroa vuodessa, mutta naisista vain 11,3 %. Vastaavasti 23,5 % naisviestijöistä kertoi ansaitsevansa vuodessa alle 30 000 euroa, kun sama luku miehiltä on 15,1 %.

Palkat vaihtelevat aseman mukaan

Yksityinen sektori maksaa viestinnän ammattilaisille enemmän kuin julkinen. Ei mikään yllätys. Toimistokentällä maksetaan hyvin, mutta vain senioreille. EACD:n (European Association of Communication Directors) jäsenet ansaitsevat enemmän kuin muut tähän kyselyyn vastanneet.

Palkat alalla vaihtelevat hurjasti aseman mukaan. Myös maakohtaiset erot ovat suuret. Itä-Euroopan maissa, kuten Kroatiassa ja Turkissa palkat ovat Pohjois-Eurooppaa selvästi pienemmät. Lähes joka kymmenes kyselyyn vastanneesta kertoi saavansa palkkaa enemmän kuin 150 000 euroa vuodessa. Hyvin pieni ammattilaisten joukko (1.4 %) sai palkkaa yli 300 000 vuodessa. Reilu 20 % sai palkkaa kymmenen kertaa vähemmän eli alle 30 000 euroa vuodessa.

Suomalaisten palkat esimerkillisen tasa-arvoisia?

Suomalaisista vastaajista 56 % kertoi ansaitsevansa 30–60 000 euroa vuodessa ja 31 % 60–100 000 euroa vuodessa. Mielenkiintoista on verrata palkkoja Ruotsiin ja Norjaan. Alinta tulotasoa ei kukaan näiden maiden viestijöistä raportoinut saavansa. Sen sijaan luokassa 100–150 000 euroa suomalaisia viestijöitä listattiin vain 4,4 %, kun norjalaisia palkansaajia 28,9 % ja ruotsalaisiakin 14,3 %. Eniten palkkaa kertoivat saavansa saksalaiset ja itävaltalaiset viestinnän ammattilaiset.

Suomalaisten viestinnän ammattilaisten palkat eivät eroa kovin suuresti sukupuolen mukaan. Ainakaan Viestinnän ammattilainen 2015 -tulosten mukaan. Pientä eroa löytyy varsinkin manageri- ja johtajatasolla etenkin kun tuloksia katsoo suhteessa miesten ja naisten kokonaismäärään ja koulutukseen nähden.

Uusi palkkoja koskeva suuri tutkimus tehdään vielä tänä syksynä. Se lähtee ProComin, Viestin ja JATin jäsenille syyskuun alussa. Olkaa kuulolla ja vastatkaa. Kyselyssä selvitetään monta tärkeää seikkaa, joihin nojaten järjestöillänne on mahdollista edistää viestinnän ammattilaisten asemaa yhteiskunnassa.

Lisää artikkeleita tältä kirjoittajalta:

Kirjoittajan arkisto

Avainsanat: ,

Kirjoittaja on ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n toimitusjohtaja.

Yhteistyökumppanit

STT Viestintäpalvelut
Gonin/Creative
GRANO
T-media

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi