Julkinen keskustelu ja kriisit korostuvat puheviestinnän tutkimuksessa juuri nyt meillä ja maailmalla, sanoo professori Pekka Isotalus.

Ihmiset ja vilkas puheensorina täyttävät helsinkiläisen kahvilan sekä pöydän kulmalle asetetun nauhurin. Tampereen yliopiston puheviestinnän professori on pyytänyt haastattelua ”paikkaan, missä ihmiset ovat vuorovaikutuksessa”.Pekka Isotalus (c) Teemu Ullgrén

Tämä sopii, sillä juttelemme tänään puheviestinnästä − tieteenalasta, joka tarkastelee ihmisten välistä vuorovaikutusta. Sitä, mikä on kaikkien ihmissuhteiden perusta, niin ammatillisten kuin henkilökohtaistenkin.

− Perinteisin tutkimuskohteemme on kasvotusten tapahtuva puhe, mutta yhtä lailla puheviestintä tutkii somessa tapahtuvaa vuorovaikutusta. Yhdysvalloissa puhe-sana poistettiin tieteenalan nimestä jo 90-luvulla, ja mekin keskustelemme nimenvaihdosta Jyväskylän yliopiston kanssa. Vaihtaisimme nimen heti, jos hyvä termi olisi tarjolla, Pekka Isotalus naurahtaa.

Puheviestintä eroaa organisaatio- ja yhteisöviestinnästä siinä, että se tarkastelee viestintää yksilön ja ihmisen näkökulmasta. Puheviestijä on siis humanisti, organisaationäkökulma jää kauppa- ja yhteiskuntatieteilijöille. Tutkimusalan laajuutta kuvaa hyvin Isotaluksen ajatus siitä, miten vuorovaikutusta tapahtuu koko ajan ja kaikkialla.

− Kun olet toisten ihmisten kanssa, et voi olla viestimättä. Vaikka yrittäisit olla viestimättä, kuten ventovieraan kanssa hississä tai mököttäessäsi puolisolle, viestintää tapahtuu silti, jopa voimakkaampana, Isotalus kuvailee.

Pekka Isotalus: julkinen keskustelu – puheviestijöiden kuuma peruna

Jo 30 vuotta alalla vaikuttanut tutkija kertoo, että kansainvälisessä tutkimuksessa on havaittavissa tällä hetkellä pari selvää trendiä. Vuorovaikutuksen merkitys on nostettu keskiöön erilaisissa kriiseissä, oli sitten kyse YT-neuvotteluista, parisuhteista tai turvapaikanhakijoista. Lisäksi vuorovaikutus liitetään entistä enemmän ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Eniten tällä hetkellä haetaan kuitenkin selvyyttä julkiseen keskusteluun.

Uskon valmennuksen voimaan. Julkisessa keskustelussa on pitkälti kysymys taidoista. Kun taidot loppuvat, ongelmat alkavat.

Kärkevät kommentit somessa tuntuvat suomalaisista vieraalta, sillä emme ole tottuneet väittelyyn. Meillä keskustelun tarkoitus on enemmän harmonian ylläpitäminen. Some-raivo herättää kuitenkin huolta myös angloamerikkalaisessa kulttuurissa, jossa ollaan tottuneempia debattiin ja suoranaiseen riitelyyn.

Isotaluksen tärkein neuvo viestintäammattilaisille on, että keskusteluun pitää osallistua. Ei saa jättäytyä pois, vaikka se tuntuisi joskus helpommalta tieltä.

− Uskon valmennuksen voimaan. Julkisessa keskustelussa on pitkälti kysymys taidoista. Kun taidot loppuvat, ongelmat alkavat, kiteyttää professori.

Puheviestijä kouluttaa ja konsultoi

Professori päätyi alalle, koska nautti näyttelemisestä ja lausumisesta. Oppiaineen historia ulottuukin puhetaiteeseen ja julkiseen puhetaitoon, aina antiikin retoriikkaan asti. Turun Akatemiassa toimi 1600-luvulla kaunopuheisuuden professuuri.

Tänä päivänä puheviestinnän opiskelijat valmistuvat viestinnän ammattilaisiksi, jotka osaavat havainnoida, analysoida ja kehittää missä tahansa kanavassa syntyvää vuorovaikutusta. Puheviestijät ymmärtävät ihmistä viestijänä ja viestin vastaanottajana.

− Perinteisimmät toimialat ovat viestinnän konsultointi ja valmentaminen. 80- ja 90-luvuilla mentiin paljon myös radio- ja TV-alalle. Nykyään nuoret suuntaavat entistä enemmän yrityksiin ja yhteisöihin, professori kuvailee alumnejaan.

Isotalus itse on viihtynyt professorina Tampereen yliopistossa kymmenen vuotta. Tällä hetkellä hän on tutkimusvapaalla ja keskittyy kirjaprojekteihinsa, joita on käynnissä kaiken kaikkiaan kolme. Keväällä 2017 ilmestyy muun muassa kirja Hanna Rajalahden kanssa johtajien vuorovaikutusosaamisesta.

Pekka Isotalus tunnetaan ehkä parhaiten poliittisen viestinnän tutkijana. Keväällä politiikan seuraajat saavat uutta luettavaa, kun Mediapoliitikko julkaistaan. Mitä kiinnostavaa politiikassa tällä hetkellä tapahtuu median näkökulmasta?

− On todella kiinnostavaa, että vaikka some ja verkkoviestintä tekevät tuloaan politiikkaan, perinteinen media ja erityisesti TV ovat pitäneet voimansa. Poliittisessa vaikuttamisessa televisioesiintymisellä on suuri merkitys, Isotalus pohtii.

Kaikki menestyneet poliitikot ovatkin keskimääräistä parempia esiintymään − siihen perustuu politiikassa pärjääminen. Angloamerikkalaisissa maissa puhetaitoihin ja puheisiin kiinnitetään paljon enemmän huomiota.

− Amerikkalais- ja brittipoliitikkojen puheet ovat retorisesti todella taitavia. Suomessa rima on matalalla, meillä puheella harvoin on innostettu, professori harmittelee.

Taitava esiintyjä saa ideansa todennäköisemmin läpi. Puheella on edelleen voimaa.

Viestintäihmiselle professori antaa muutaman tärkeän vinkin. Ensimmäinen koskee televisioesiintymistä:

− Tiivistä ja kiinnitä katseeseen huomiota. Tärkeää on myös yhdistää uskottavuus ja miellyttävyys. Hyvällä esiintyjällä on nämä molemmat.

Professori kehottaa myös hankkimaan koulutusta vuorovaikutustaidoista. Kannattaa kehittää olemassa olevia taitoja, se auttaa menestymään työssä paremmin.

Ja viimeisessä ohjeessaan Isotalus palaa vielä oppiaineen juurille:

− Taitava esiintyjä saa ideansa todennäköisemmin läpi. Puheella on edelleen voimaa.

Lisää artikkeleita tältä kirjoittajalta:

Kirjoittajan arkisto

Avainsanat: , , , ,

Kirjoittaja toimii ProComissa viestintäpäällikkönä.
Twitter: @minnaliisan @Viestijat @ProComRy

Yhteistyökumppanit

STT Viestintäpalvelut
Gonin/Creative
GRANO
T-media

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi