Vihrea Lanka julkaisi 24.3.2017 jutun lobbauksesta. Artikkelin aihepiiri on ajankohtainen, sillä vaikuttajaviestinnälle näyttää olevan kasvavaa kysyntää. Jutussa esiintyy ProComia koskevia seikkoja, jotka saattavat johtaa harhaan sellaisia lukijoita, jotka eivät tunne ProComin toimintaperiaatteita.

Ensinnäkin jutussa todetaan, että ProCom on vastustanut lobbauksen lainsäädäntöä. ProCom ei ole kuitenkaan varsinaisesti vastustanut lainsäädäntöä eikä rekisteriä perustettu vastustamisen perusteella. Kyseessä on pikemminkin kanta, joka perustuu jäsenkunnan parissa tehtyyn tutkimukseen ja näkemykseen, että säätely saattaa lisätä turhaa byrokratiaa ja haitata siten sidosryhmädialogia. Rekisteri perustettiin avoimuuden osoittamisen nimissä.

Vuoden 2014 aikana lobbaus nousi valtakunnan mediassa otsikoihin hyvin kielteisessä sävyssä. ProCom teettätti kyselyn jäsenkuntansa parissa. Taloustutkimuksen tuottaman tutkimuksen mukaan suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että itsesääntely ja vapaaehtoisuus riittävät pienessä maassa. Suurin osa halusi kutsua lobbausta vaikuttajaviestinnäksi.

ProCom kuuntelee säännöllisesti jäsenkuntansa mielipiteitä ajankohtaisissa kysymyksissä.

Vihreän Langan jutussa viittataan Transparecy Internationalin näkemykseen, jonka mukaan juuri pienissä valtioissa tulisi olla pakollisia rekistereitä, koska organisaatiot ja ihmiset ovat kytkyssä toisiinsa. Myös juttuun haastateltu vaikuttajaviestinnän johtaja Riku Cavadas on sitä mieltä, että rekistereiden pitäisi olla pakollisia. ProComin kyselytutkimuksen mukaan suurin osa vastaajista oli kuitenkin vuonna 2014 vapaaehtoisuuden kannalla. ProComissa on 2 800 jäsentä. Kysely lähetettiin vajaalle 2 000 jäsenille, jotka työskentelevät yrityksen tai muun yhteisön viestintätehtävissä, viestintätoimistossa tai viestintäalan yrittäjänä.

Koska tutkimus on jo muutaman vuoden vanha, lienee tullut aika teettää uusi tutkimus. Uuden mielipidebarometrin tulosten perusteella on mahdollista muuttaa myös ProComin kantaa. Demokratia lienee epätäydellinen yhteiskuntajärjestelmä, mutta parempaakaan ei ole keksitty, totesi Churchill aikoinaan (sanonnalle ei tosin ole löytynyt todisteita). Vihreän langan esittämä ”ProComin kanta” on hyvin harvoin muu kanta kuin se, minkä jäsenkunnan enemmistö kokee omakseen.

Milloin on lobbausta?

ProComin rekisteri ei ole mikään oikea rekisteri, Riku Cavadas sanoo Vihreässä Langassa. Miksi rekisteri on vajavainen? Syitä tulee tutkia, mutta koetan tässä arvioida kokemukseni perusteella tilannetta. Moni jäsenemme tekee sekä perinteistä viestintää, markkinointia että vaikuttajaviestintää samalle asiakkaalle. Joskus on vaikea erottaa mikä on mitä. Asiakassuhteet ovat luottamuksellisia.

Järjestökentällä tilanne saattaa puolestaan olla sellainen, kuten eräs viestintäjohtajajäsenemme ilmoitti, kun rekisteri avattiin: en voi laittaa sinne nimeäni, koska siinä tapauksessa koko järjestömme henkilökunta pitäisi listata rekisteriin. Kolmas asia koskee julkisuutta. Rekisteriä käyttävät yleensä toimittajat, jotka tekevät juttuja lobbauksesta. Akateemisten tutkimusten mukaan toimittajat arvostavat lobbausta kaikkein vähiten. Sellaisetkaan viestijät, jotka tekevät vaikuttajaviestintää, eivät välttämättä halua korostaa sitä roolia, jos se on vain osa toimenkuvasta.

ProComin rekisteri perustuu vapaaehtoisuuteen. Arvasin jo sen synnyn aikoihin, että siitä tulee ongelmallinen. Meillä kun ei vapaassa yhdistyksessä ole mahdollisuus pakottaa ketään mihinkään, ei edes tietojensa päivittämiseen.

Ideaalitilanteessa, jos jäsenet niin haluaisivat, vapaaehtoinen rekisteri voisi kuitenkin toimia hyvän hallintotavan pehmeän lain eli ns. comply or explain -periaatteella, joka saattaa parhaimmillaan toimia yhtä hyvin kuin viranomaisten valvoma pakotettu rekisteri. Tämä oli ideana vuonna 2014, ja ProComin rekisteri sai paljon myönteistä huomiota julkisuudessa, koska muutakaan rekisteriä lobbareille ei ollut olemassa.

Alan eettiset säännöt

Suomi on pieni maa, jossa kaikki ovat tavallista enemmän kytkyssä toisiinsa. Se voi toki olla ongelmallista, ja uskaltaisin tutkijana arvioida että onkin, edunvalvonnan näkökulmasta. Lobbausta tutkitaan ihan liian vähän yliopistoissamme. Mutta samaan aikaan nautimme maailman parasta sanomalehdistön vapautta ja loistamme vähiten korruptoituneiden maiden listoilla. Jutun perusteella saattaa saada käsityksen, että lobbaus on pienessä maassamme erityisen arvelluttavaa. Että avoimuus ja läpinäkyvyys eivät olisi kohdallaan.

Eettiset kysymykset ovat lisääntyneet organisaatioissa viime vuosina, ProComin kyselytutkimukset osoittavat. Myös keskustelukulttuurissa on tapahtunut muutos syyttävämpään suuntaan. Näistä syistä ProCom perusti yhdessä Viesti ry:n kanssa Viestinnän eettisen neuvottelukunnan kaksi vuotta sitten. Nyt mukana ovat myös MTL ry ja JAT ry. VEN on ottanut kantaa erilaisiin viestinnän avoimuutta ja eettisyyttä koskeviin tapauksiin. Se on päivittänyt alan eettiset säännöt. VEN antaa ohjeistuksia, luo alalle hyvää tapaa toimia, mutta se ei langeta tuomioita. Vaikuttajaviestinnän tai lobbauksen tapauksia sille ei ole toistaiseksi tullut käsittelyyn.

Kirjoittajan näkemyksiä lobbaukseen voi lukea myös Ura-lehdestä ja ProComma Academicista.

Lisää artikkeleita tältä kirjoittajalta:

Kirjoittajan arkisto

Avainsanat: , , , , ,

Kirjoittaja on ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n toimitusjohtaja.

Yhteistyökumppanit

STT Viestintäpalvelut
Gonin/Creative
GRANO
T-media

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi