Resilienssi_Katja LundbergTyöelämän jatkuvat ja päällekkäiset muutokset kuormittavat tänä päivänä niin yksilöitä kuin organisaatioitakin, jolloin fokus siirtyy herkästi pois tuottavasta työstä. Henkilöstön kyky kohdata ja hyödyntää muutoksia vaikuttaa koko organisaation muutosjoustavuuteen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn.

– Ihmiset ovat organisaatioiden suurin tuottavuuden lähde tai sen este. Inhimilliseen pääomaan on sidottu valtavasti piilevää kasvupotentiaalia ja suurin tuottavuuden kasvu voidaan saada ihmisten kasvupotentiaalin avulla, uskoo organisatorisen resilienssin kehittämiseen erikoistunut valmentaja-konsultti Katja Lundberg.

Sovunrakentajien toinen perustaja ja toimitusjohtaja määrittelee resilienssin yksilön ja organisaation kyvyksi uudistua säilyttäen samalla toimintakykynsä:

– Resilienssistä puhuttaessa kontekstina on aina muutos, joko henkilökohtaisessa elämässä tai työelämässä. Resilienssin eli muutosjoustavuuden kehittäminen helpottaa ja nopeuttaa sopeutumistamme ympäristön ja työelämän jatkuviin muutoksiin.

Ihmiset ovat organisaatioiden suurin tuottavuuden lähde tai sen este.

Resilientti yksilö oppii ja uudistuu

Olemme pohjimmiltamme luolaihmisiä. Ihmisten aivot eivät ole kehittyneet tuhansiin vuosiin lainkaan. Reagoimme työelämän murrokseen aivan samalla tavoin kuin luolaihmiset muutoksiin. Kun havaintomme ympäristöstä eivät vastaa odotuksiamme, koemme menettävämme hallinnan tunteen, minkä aivomme tulkitsevat uhkaviestiksi.

– Ihminen reagoi uhkaavaan tilanteeseen luontaisesti joko hyökkäämällä, pakenemalla tai vetäytymällä. Nykypäivän työelämä vaatii kuitenkin jatkuvaa toimintakykyä – muutoksista riippumatta, Lundberg toteaa.

Matalan resilienssin omaavilla yksilöillä stressitaso kasvaa ja työn mielekkyyden kokemus usein vähenee muutostilanteissa. Lundbergin mukaan kasvaneella työn kuormituksella onkin useissa tutkimuksissa havaittu suora yhteys kustannuksiin: sairauspoissaoloihin, työterveyshuollon kuluihiResin ja tuottavuuden menetykseen. Tämän päivän työelämässä resilienssin kehittäminen on siis äärimmäisen tärkeää, jotta pysymme kilpailukykyisinä ja voimme hyvin:

– Kun valmiudet kohdata työelämän haasteet kehittyvät, vähenee yksilön psykososiaalinen eli työyhteisön sosiaalisesta toiminnasta, johtamisesta ja työn sisällöstä syntyvä kuormittuneisuus.

Korkea resilienssi puolestaan näkyy Lundbergin mukaan yksilön kykynä selviytyä muutostilanteista – uudistua, muuntautua ja palautua, oppia samalla sekä uutta että pois vanhasta.

Matala resilienssi ilmenee muutosprojektien hitautena ja uuden vastustamisena

Jokainen meistä toimii ja reagoi omien luontaisten ominaisuuksiensa perusteella. Yksi suhtautuu asioihin optimistisesti kiinnittäen huomiota erityisesti muutoksen mahdollisuuksiin, toinen pessimistisemmin tarttuen ensisijaisesti tilanteen mahdollisiin riskeihin. Yksi on luontaisesti resilientimpi kuin toinen, eikä sama johtamismalli välttämättä toimi kaikille. Ihmistietoinen johtaminen tai sen puute vaikuttaa myös organisaation kykyyn kohdata muutoksia.

Lundbergin mukaan organisaation matala resilienssi ilmenee usein muutosprojektien hitautena, vanhaan takertumisena ja uuden vastustamisena. Työn fokus on epäolennaisissa asioissa, työyhteisössä syntyy helposti ristiriitoja ja tuottavuus heikkenee. Muutoskyvykkäät organisaatiot sen sijaan erottuvat etenkin valmiudessaan tehdä nopeita ratkaisuja, lukea toimintaympäristöä ja suuntautua ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen.

– Yleistäen voidaan ehkä todeta, että nuoret organisaatiot ovat usein vanhoja hieman resilientimpiä. Tämä johtuu muun muassa siitä, että oppimisprosessi sisältää aina myös vanhasta pois oppimista eikä nuorella organisaatiolla ole tätä rasitetta, lukuisiin muutosprosesseihin osallistunut Lundberg pohtii.

– Organisaation resilienssin kehittämiseksi on tärkeä oppia tunnistamaan yksilöllisiä toimintamalleja ja pohtia, kuinka jokaisen vahvuuksia hyödyntäen toimintaa voitaisiin kehittää. Millaisia rooleja tiimissä tulisi olla, jotta kaikkien vahvuudet saataisiin käyttöön? Millainen johtaminen ja viestintä lisäisi yhteistä ymmärrystä muutosten tarpeellisuudesta, Lundberg pohtii.

Resilienssin kehittämiseen päätee Lundbergin mukaan sama kuin lihasvoimaan:

– Mitä enemmän haastamme itseämme muutostilanteisiin, sitä paremmin niistä jatkossa selviämme. Muutosten myötä syntyy uutta varmuutta selviytymisestä ja onnistumisesta. Muutoksesta muodostuu uusi normaali.

Katja Lundberg kouluttaa ProComin järjestämässä koulutuksessa Resilienssi muutostilanteissa 17.11.2016.

Lisää artikkeleita tältä kirjoittajalta:

Kirjoittajan arkisto

Avainsanat: , ,

Kirjoittaja vastaa ProComissa koulutuksista ja projekteista.
Twitter: @EveliinaLinna

Yhteistyökumppanit

STT Viestintäpalvelut
Gonin/Creative
GRANO
T-media

Keskustele aiheesta "Resilienssi luo kilpailuetua"

  1. Tärkeää asiaa. Resilienssi sanana tuntuu vähän keinotekoiselta, mieleen tulee väkevämpänä vaikkapa sotilaskielen taistelunkestävyys. 😉

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi