Robotit rynnivät yhä kiihtyvällä tahdilla eri elämänalueillemme. Enää ne eivät päivystä pelkästään teollisuushallien kätköissä, vaan tänä päivänä ne ovat raivanneet tiensä sekä koteihin että leikkaussaleihinkin. Suomalaisten pihoilla ryömii robottiruohonleikkureita ja terapiahylkeet tuovat iloa dementiapotilaiden elämään. Kohta myös syötävät robotit tulevat olemaan arkipäivää: tulevaisuudessa saatamme niellä liivatekapselin, jonka sisältämä minirobotti suorittaa sappikivileikkauksen ilman, että kirurgin tarvitsee edes koskea veitseensä.

Robotisaatio on hiipinyt arkeemme salakavalasti, eikä se tule irrottamaan otettaan tulevaisuudessakaan, päinvastoin.

Ilmiöllä nimeltä robotisaatio tarkoitetaan reaalimaailman kanssa vuorovaikutuksessa olevia automaatiojärjestelmiä, joita ei käytetä saman työsuoritteen toistamiseen, vaan joilla on ainakin osittain autonominen kyky suorittaa useita erilaisia tehtäviä.

Robotisaatioon liittyy kiinteästi myös tekoäly: sitä hyödyntäen roboteista tulee yhä älykkäämpiä, ja ne saavuttavat väistämättä jossain vaiheessa ihmisen kyvyt miltei kaikilla tasolla. Anne Laajalahti on kirjoittanut Viestijöihin tekoälyn roolista viestinnän ammattilaisten näkökulmasta ja konkretisoinut sen tuomia muutoksia tapaamme tehdä työtä.

Robotisaatio on siis hiipinyt arkeemme salakavalasti, eikä se tule irrottamaan otettaan tulevaisuudessakaan, päinvastoin. Ote tulee kiristymään entisestään.

 

Robotit työyhteisön jäseneksi

Robotit eivät enää tänä päivänä suorita yhtä tarkasti rajattua tehtävää liukuhihnan jatkeena, vaan ne myös liikkuvat, aistivat ja kommunikoivat. Tämä heittää melkoisen haasteen meille kaikille, ja vaatii niin työtapojen kuin arvomaailmankin perusteellista tuuletusta. Koska tulevaisuudessa ihmiset ja robotit tulevat tekemään tiimityötä, edellyttää uusi tilanne avointa, aktiivista ja koko työuran kestävää oppimista. Robotit kehittyvät jatkuvasti ja väsymättä, kun taas ihmisten on pysyttävä tietoisesti kehityksessä mukana – halusimme sitä tai emme.

Esimiesten täytyy tulevaisuudessa osata ratkoa robottien ja ihmisten välisiä ristiriitoja: kumpi sanoo viimeisen sanan uuden kopiokoneen hankinnasta tai virkistyspäivän ohjelmasta?

Robotisaatio tulee tuomaan myös henkilöstöhallintoon täysin uudenlaisia ulottuvuuksia. Esimiesten täytyy tulevaisuudessa osata ratkoa robottien ja ihmisten välisiä ristiriitoja: kumpi sanoo viimeisen sanan uuden kopiokoneen hankinnasta tai virkistyspäivän ohjelmasta? Tottelevaisista metallihäkkyröistä tulee työyhteisön täysvaltaisia jäseniä, jotka ovat jatkuvasti mukana päätöksenteossa.

 

Uusia työvälineitä viestinnän ammattilaisille

Robotisaation liittyy monia uhkakuvia, joista vähäpätöisin ei liene pelko työpaikkojen puolesta. Ei käykään kieltäminen, etteikö robotisaatio veisi työpaikkoja erityisesti matalasti koulutetuilta aloilta, mutta toisaalta tilanne myös luo uusia työpaikkoja korkeaa koulutusta ja luovaa ajattelua vaativille aloille: tästä hyvänä esimerkkinä toimivat monet suomalaiset peliyhtiöt, jotka ovat jo pitkään tutkineet lisätyn todellisuuden tarjoamia mahdollisuuksia ja palkanneet satapäin uusia asiantuntijoita tukemaan kehitystänsä.

Keinoälyn avulla voidaan personoida viestejä ja uutisia salamannopeasti tuhansille eri vastaanottajille.

Viestintäalan ammattilaisten työpaikat lienevät vielä kohtuullisen turvassa robotisaatiolta, sillä robotit pohjautuvat tekoälyyn, joka ei kykene luovaan ajatteluun – ainakaan vielä. Sen sijaan tekoäly avaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia uudenlaiseen tapaan tehdä viestintää ja markkinointia. Keinoälyn avulla voidaan personoida viestejä ja uutisia salamannopeasti tuhansille eri vastaanottajille, mikä lisää viestien vaikuttavuutta sekä säästää kustannuksia.

Sisällöllisestä viestinnän näkökulmasta robotisaatio taas on oikea herkkupala: sen avulla voidaan maalailla joko dystopisia uhkakuvia tulevaisuudesta tai inhimillistää robotit perheenjäseniksi yhteiseen aamiaispöytään. Kirjoittajan kynästä ja omasta ajatusmaailmasta riippuu täysin se, että minkälainen tarina paperille piirtyy.

 

Humanoidirobotit palvelemaan asiakkaita

Perinteiseen asiakaspalveluun humanoidirobotit tulevat tuomaan uusia tuulia. Jo nyt Elisan Helsingin myymälässä ystävärobotiksi ristitty Pepper on luonteva osa asiakaspalveluprosessia: se toivottaa asiakkaille hyvää päivää ja selvittää keskustellen minkä tilaustuotteen asiakas on tullut myymälästä noutamaan.

Robotit tulevat olemaan niin työkavereitamme, työvälineitämme, keskustelukumppaneitamme kuin tavallisia arkipäivän apulaisiammekin.

Julkinen sektorikin on viime aikoina herännyt robotiikan tuomiin mahdollisuuksiin: Kelan chattirobotti vastaa asumistukea hakevien opiskelijoiden kysymyksiin ja vinkkaa linkit tarvittaviin kaavakkeisiin. Robottien hintojen tullessa alas ja tekoälyn tason kivutessa ylös tulemme kohtaamaan robotteja ihmiskontaktin sijasta yhä enemmän niin fyysisissä kuin virtuaalisissakin asiakaspalveluympäristöissä.

Fakta on se, että robotisaatio on tullut jäädäkseen, ja se tulee muuttamaan pala palalta kaikkia elämänalueitamme. Robotit tulevat olemaan niin työkavereitamme, työvälineitämme, keskustelukumppaneitamme kuin tavallisia arkipäivän apulaisiammekin.

Onko robotisaatio sitten henkilökohtaisella tasolla meille uhka vai mahdollisuus? Sen päättäköön jokainen itse.

Avainsanat: , , ,

Anne-Mari Sandell (KTM) on toiminut 8 vuotta projektipäällikkönä ja tiedottajana Helsingin kaupunkikonserniin kuuluvassa innovaatioyhtiössä, Forum Virium Helsingissä. Ammatillisen kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti robotiikka, innovaatiotoiminta sekä terveys-
ja hyvinvointipalvelujen digitalisaatio.

Yhteistyökumppanit

STT Viestintäpalvelut
Gonin/Creative
GRANO
T-media

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi