Julkinen keskustelu on Suomessakin kärjekkäämpää ja raaempaa kuin aiemmin. Tämä korostuu suuria tunteita herättävien tilanteiden yhteydessä. Liioittelut, vaihtoehtoiset totuudet ja tahallinen väärinymmärtäminen toisaalta lisäävät, toisaalta latistavat intoa osallistua keskusteluun.

Kärjistynyt ilmapiiri heijastuu päätöksentekoon. Poliitikot saavat kovasanaista palautetta erityisesti näyttävien epäonnistumisten tai kriisien yhteydessä. Monet poliitikot ovat itse kärjekkään puhetavan mestareita. Ärtymys näytetään, ja sosiaalinen media tarjoaa kanavan laukoa ilman harkintaa.

Vastakkainasettelut voivat myös houkutella poliitikkoja karsimaan julkista ajatteluaan ja yhteydenpitoa kansalaisiin. Suojautuminen on inhimillistä, mutta ristiriidassa demokratian tarpeiden kanssa.

Vain ymmärrettäviin viesteihin voi luottaa

Poliitikkojen mahdollisuuksia pärjätä työssään ja palvella julkisuutta voidaan parantaa. Keinoja on monia.

Päättäjien ja eri kansalaisryhmien välinen vuoropuhelu on keino torjua vastakkainasettelua ja ylläpitää yhteiskuntarauhaa. Viestinnällä voidaan tukea kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan.

Luottamuksen kannalta on perusteltua, että päättäjät ovat tekemisissä erilaisten kansalaisryhmien kanssa jatkuvasti, ei vain vaikeuksien hetkellä. Näin päättäjillä säilyy ymmärrys kansalaisten huolenaiheista.

Erityisesti kriisitilanteet ovat opettaneet, että poliitikkojen kannattaa suosia rehellistä, suoraa ja avointa viestintää. Totuus kannattaa kertoa, jos se tiedetään ja jos ei tiedetä, sekin kannattaa myöntää. Spekulointi on vaarallista. Asioista kannattaa kertoa hyvissä ajoin ja ymmärrettävästi kaikille osapuolille.

Onnistunut viestintä jättää vähemmän tilaa niille, jotka käyttävät vaikeita tilanteita vastuuttomasti ja tarjoavat yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin.

On myytti, että ihmiset menisivät paniikkiin kriiseissä. Pikemminkin päinvastoin. Heidän toimintansa on varsin rationaalista, jos käytettävissä on tietoa, jonka pohjalta voi tehdä tilannearvion ja päätöksiä.

Viisas poliitikko kommunikoi myötätuntoisesti. Erityisesti poikkeustilanteessa viranomaisten ja poliittisen johdon kommentit otetaan vastaan vahvassa tunnetilassa. Tilannetekijöiden huomioon ottaminen on tärkeää luottamuksen ylläpitämiseksi ja kriisistä toipumiseksi.

Onnistunut viestintä jättää vähemmän tilaa niille, jotka käyttävät vaikeita tilanteita vastuuttomasti ja tarjoavat yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin.

Hyvän viestinnän lisäksi kannattaa panostaa kumppanuuksiin. Päättäjien täytyy sitouttaa ratkaisuihin vähintäänkin omat luottojoukkonsa. Politiikka nojaa muilta saatuun luottamukseen. Yksin onnistuminen ei ole mahdollista.

Päättäjien on viisasta huolehtia myös siitä, että median tarpeisiin vastataan. On oltava käytettävissä. Jos media ei saa tietoa luotettavista lähteistä, se kääntyy vähemmän luotettavien puoleen. Samoin tekevät kansalaiset.

Poliitikko, asetu kuulijan asemaan

Vastuulliset poliitikot arvioivat päätöksistä kertoessaan, vahvistaako viesti kansalaisten luottamusta. Miltä ratkaisu kuulostaa erilaisissa elämäntilanteissa olevista? Miten viesti vastaa kansalaisten huoliin ja toiveisiin? Miten kielteiset vaikutukset voidaan välttää?

Vakaana aikana rakennettua luottamusta tarvitaan vaikeuksissa. Esimerkiksi terrorismin torjunnassa eri puolilla maailmaa hyödynnetään kansalaisten havaintoja, joita he kertovat viranomaisille. Yhteistyö on olennainen osa turvallisuutta.

Ammattitaitoinen viestintä palvelee päätöksentekoa ja demokratiaa. Sillä on erityinen merkitys kansalaisille, joiden tiedontaso tai yhteiskunnallinen itsetunto on heikko. Epäluulon ilmapiirin tulee kannustaa poliitikkoja huolellisuuteen.

 

Avainsanat: , , , ,

Riitta Väkeväinen, YTK, FM, on johtava konsultti Brunnen Communications -viestintätoimistossa. Hän on tehnyt pitkän uran journalistina sekä lehdistössä että Yleisradiossa ja toiminut 2010 lähtien viestijänä. Riitan Jyväskylän yliopistoon tekemä yhteisöviestinnän maisterintutkielma (2016) käsitteli yhteiskunnallista vaikuttajaviestintää. Viestinnän strateginen suunnittelu, johdon sparraus ja valmennus sekä kriisiviestinnän konsultointi ovat hänen erikoisalaansa.

YTT Karina Jutila on e2 Ajatuspajan johtaja. Hän on työskennellyt tutkijana, kouluttajana ja asiantuntijana mm. eduskunnassa. Jutila on tutkinut politiikan prosesseja, vallankäyttöä, kansalaisten osallistumista ja asenteita. Pilaako eliitti Suomen? -pamfletti julkaistiin alkuvuodesta 2017. Twitter: @karinajutila @Viestijat

Yhteistyökumppanit

STT Viestintäpalvelut
Gonin/Creative
GRANO
T-media

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi