Miten tekoäly liittyy viestinnän alaan? Miten tekoäly nyt ja kenties tulevaisuudessa vaikuttaa viestinnän professioihin? Mitä annettavaa viestinnän osaajilla on tekoälybisnekseen?

Puheet tekoälyn tulemisesta ovat hassuja. Tekoäly on jo keskuudessamme. Tekoäly tervehtii meitä älypuhelimiemme kätköistä aamukahvia hörppiessämme, ratsastaa robotti-imurilla olohuoneidemme plyysimatoilla ja valitsee meille erilaisia sisältöjä, kuten kohdentaa mainoksia Facebookissa ja räätälöi viikoittain vaihtuvia soittolistoja Spotifyssa.

Tekoäly on kaikkialla. Tai toki tekoälyn ubiikkius riippuu siitä, miten tekoälyn määrittelemme.

Tekoäly jaotellaan usein kolmeen kategoriaan:

  1. ”kapeaan tekoälyyn” (Narrow AI), joka keskittyy yhteen tiettyyn spesifiin tehtävään,
  2. ”yleiseen tekoälyyn” (General AI), joka kykenee useaan älykkyyttä vaativaan tehtävään ja joka on – tai kehitettyään olisi – yleisesti ottaen yhtä älykäs kuin ihminen, sekä
  3. ”supertekoälyyn” (Super AI), joka on ihmistä älykkäämpi kaikilla osa-alueilla.

Kapea tekoäly suoriutuu jo nyt monista yksittäisistä tehtävistä ihmistä paremmin. Se esimerkiksi voittaa ihmisen shakissa, tietovisassa ja Go-pelissä. Robotin kuoreen puettuna tekoäly päihittää ihmisen niin nopeudessa, voimassa, kestävyydessä, tarkkuudessa kuin tehokkuudessa. Kapealla tekoälyllä ei kuitenkaan ole tietoisuutta tai ymmärrystä oman spesifin älykkyysalueensa ulkopuolella. Ihmiseen älykkyytensä monipuolisuudessa vertautuva laaja tekoäly odottaa meitä sen sijaan vielä tulevaisuudessa. Samoin ihmisen kaikilla älykkyyden osa-alueilla peittoava supertekoäly. Tuo tulevaisuus ei kuitenkaan (välttämättä) ole enää kaukana: alan asiantuntijat ennustavat, että 50 prosentin todennäköisyydellä tekoäly on ihmistä älykkäämpi kaikessa jo 45 vuoden kuluttua.

Mutta miten tämä kaikki liittyy viestinnän alaan? Miten tekoäly nyt ja kenties tulevaisuudessa vaikuttaa viestinnän professioihin? Mitä annettavaa viestinnän osaajilla on tekoälybisnekseen?

Tekoäly – viestijän työkalu vai työkaveri?

Tekoäly, robotiikka ja automatisoituminen ovat olleet jo pitkään arkipäivää teollisuudessa, mutta nykyään tekoälyä on alettu hyödyntää myös palvelualalla, terveydenhuollossa, finanssialalla sekä monella muulla korkeaa koulutusta vaativalla alalla. Hoivarobotit viihdyttävät vanhuksia, leikkausrobotit toimivat kirurgeina, tekoäly auttaa lääkäreitä diagnostiikassa ja juristeja työssään. Robotit käyvät keskenään jo ison osan maailman pörssikaupasta ja pyörittävät hotelleja sekä ravintoloita. Säveltääpä tekoäly jo musiikkiakin ja menestyy kirjallisuuskilpailuissa.

Tekoäly ei ole enää science fictionia viestinnän ja markkinoinnin aloillakaan. Työpaikoilla on jo pitkään ollut käytössä monenlaisia tekoälyyn perustuvia työkaluja. Tekoäly esimerkiksi erottelee roskapostit omaan kansioonsa ja oikolukee asiakirjat, ja erilaiset haku- ja käännöskoneet tekevät työstä helpompaa. Tekoäly myös koostaa urheilu- ja talousuutisia, auttaa HR-ammattilaisia rekrytoinnissa esikarsimalla haastateltavia ja automatisoi asiakaspalvelua.

Vapa Impactin toimitusjohtaja Timo Nurmi listaa blogissaan, millaisissa tehtävissä tekoäly voi tulevaisuudessa auttaa viestinnän ammattilaisia. Näitä ovat:

  1. tiedon keruu ja käsittely
  2. toiminnan ohjaaminen
  3. sisältöjen luominen
  4. kohdentaminen
  5. mittaaminen.

Mutta mitä tapahtuu, kun tekoälystä tulee työvälineen sijaan työkaveri? Miten robotti työkaverina muuttaa tiimien ja työyhteisöjen vuorovaikutusta?

IT-yhtiö Tieto on nimittänyt tekoälyn johtoryhmänsä täysivaltaiseksi jäseneksi. Tiedon innovaatiojohtaja Taneli Tikka visioi artikkelissaan, että tulevaisuudessa robotiikalla voidaan korvata myös organisaatioiden keskijohtoa ja hallinnollista esimiestoimintaa.

On iso muutos, jos tekoäly ei jossain vaiheessa enää pelkästään valmistele vaan myös tekee päätöksiä. Millaisia päätöksiä haluamme uskoa Robo Sabiensin tehtäväksi?

Vaikka tekoäly muuttaa myös viestinnän professioita, tekoäly ei korvaa ihmistä ja ”työntekoälyä”. Päinvastoin. Tekoäly korostaa ihmisyyttä, läsnäoloa ja empatiaa – ja tekee viestinnän ja vuorovaikutuksen ymmärtämisestä, tutkimisesta ja kehittämisestä tärkeämpää kuin koskaan.

Hullu sekoäly vai puita halaava ekoäly?

Keskustelua tekoälystä leimaa dikotomisuus. Yksi teknologiagurujenkin keskeisin näkemysero liittyy siihen, onko tekoälyn kehittäminen ja kehittyminen hyvä vai paha asia.

Siinä missä esimerkiksi Elon Muskin, Stephen Hawkingin ja Bill Gatesin kaltaiset teknologiavisionäärit varoittelevat tekoälytutkimuksen vaaroista ja ”vääristä suunnista”, esimerkiksi Facebookin Mark Zuckerberg korostaa tekoälyn mahdollisuuksia maailman parantamisessa.

Tekoälyä, kuten kaikkea teknologiaa, voidaan käyttää joko hyvään tai pahaan. Koska tekoälyllä ei ole (ainakaan vielä) tietoisuutta eikä omaa tahtoa, itse tekoälyä suurempi riski on, kuka tekoälyn omistaa. Kenellä uusin teknologia on käytössään ja mitkä ovat hänen tarkoitusperänsä? Onko pyrkimyksenä kehittää sotateknologiaa, levittää valeuutisia vai vaikkapa professori Timo Honkelan tavoin rakentaa rauhankone?

Palaamme jälleen ihmisiin ja vuorovaikutukseen. Ihminen on edelleen tekoälyn keskiössä – ja tekoälyä vaarallisempi.

Viestijän osaaminen keskiössä

Tekoälyä koskevassa keskustelussa korostuu, että ymmärtääksemme tekoälyä, meidän on ymmärrettävä ihmistä. Viestintä, vuorovaikutus, johtaminen, oppiminen – keskustelussa toistuvat avainsanat ovat kerta toisensa jälkeen viestinnän ammattilaisten ydinosaamista.

Olen koonnut loppuun viisi syytä, miksi viestinnän ammattilaisten on välttämätöntä seurata ja ottaa aktiivisesti osaa tekoälyalan kehitykseen.

1) Tekoäly muuttaa viestinnän professioita. Tekoäly muuttaa viestinnän ja markkinoinnin professioita, ja viestinnän ammattilaisten on tärkeää olla perillä tulevista muutoksista. Toiveikkaana tai pelokkaana odottelu ei riitä. On reagoitava, valmistauduttava ja osallistuttava muutoksiin. Tutkittava ja toimittava. Jaettava tietoa ja kokemuksia.

2) Tekoäly muuttaa kaikkea työelämän viestintää. Vuorovaikutus tekoälyn kanssa ja työskentely robottien työkaverina muuttaa kaikkea työelämän viestintää sekä tiimien ja työyhteisöjen dynamiikkaa. Tarvitaan ymmärrystä ihmisten odotuksista, kokemuksista ja tunteista. Ihmisten johtamisesta ja motivoimisesta. Etiikasta. Asioista, joista viestinnän ammattilaisilla on syvällistä ymmärrystä.

3) Viestinnän ala on täynnä tekoälyn sovelluskohteita = bisnesideoita. Tekoäly ei sinänsä muuta maailmaa. Tämän tekevät tekoälyn sovelluskohteet. Tekoäly tarvitsee toimiakseen dataa (ja tehokkaan tietoliikenneyhteyden, mikäli data on verkossa), algoritmejä ja laskentatehoa. Viestinnän ammattilaisten ydinosaaminen ei liity algoritmien eikä laskentatehon kehittämiseen, mutta esimerkiksi big datan hyödyntäminen kuuluu jo monen viestijän osaamissalkkuun. Tekoäly kehittyy jatkuvasti myös kuvien, puheen, ilmeiden ja tunteiden tunnistamisessa ja tulkitsemisessa. Sovelluskohteita on rajattomasti!

4) Tekoälyn kehittäminen edellyttää viestinnän osaamista ja osaajia. Tekoälyn kehittäminen edellyttää avointa yhteistyötä, viestintää ja vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken. On kyseenalaista, mikäli Googlen, Amazonin tai Applen kaltaiset teknologiajätit saavat liikaa valtaa päättää yksinään kehityksen suunnasta. Tarvitaan neuvotteluosaamista, että tekoälytutkimus perustuisi avoimuuteen ja että teknologioita ja dataa saataisiin yhteiseen käyttöön.

5) Uusien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen edellyttää viestinnän osaamista ja osaajia. Tekoäly muuttaa yhteiskuntaa, puhuttiinpa sitten politiikasta, taloudesta, liikenteestä, vapaa-ajasta tai sodankäynnistä. Työpaikkojen katoaminen, yhteiskunnan polarisoituminen, vallan ja varallisuuden keskittyminen – uhkakuvia on monia. Tekoälyn mukanaan tuomien yhteiskunnallisten muutosten ratkaiseminen edellyttää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Yhteistyö taas ei onnistu ilman viestinnän osaamista ja osaajia.

Linkkejä ja lukuvinkkejä:

The AI revolution: the road to superintelligence. 2015. Osa 1: Tim Urbanin mainio artikkeli tekoälyn kehittämisestä >>

The AI revolution: our immortality or extinction. 2015. Osa 2: Tim Urbanin mainio artikkeli tekoälyn kehittämisestä >>

The future of the professions: how technology will transform the work of human experts. 2014. Richard Susskind & Daniel Susskind >> https://www.amazon.com/Future-Professions-Technology-Transform-Experts/dp/0198713398

Kivi, paperi, sähköruoska. Janne Jääskeläisen hulvattoman hauska mutta rautaisen asiantunteva blogi tekoälystä ja koonti tekoälyä koskevasta kirjallisuudesta >>

Robotit töihin: koneet tulivat – mitä tapahtuu työpaikoilla? 2016. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) raportti. Cristina Andersson, Mari Kangasniemi, Antti Kauhanen, Taneli Tikka, Ilkka Haavisto, Lauri Tähtinen & Antti Törmänen.

The second machine age: work, progress, and prosperity in a time of brilliant technologies. 2016. Erik Brynjolfsson & Andrew McAfee. Read more >>

Smart technology, artificial intelligence, robotics, and algorithms (STARA): employees’ perceptions of our future workplace. 2017. David Brougham & Jarrod Haar. Journal of Management & Organization, 1–19.  Read more >>

Avainsanat: , , , , ,

Anne Laajalahti, FT on vuorovaikutuksen ja työelämän asiantuntija, tutkija ja kouluttaja. Hän työskentelee Jyväskylän yliopistossa kieli- ja viestintätieteiden laitoksella tutkijatohtorina. Annen mottona on, että vuorovaikutus on perusta, jolle hyvinvointi ja menestys rakentuvat – tai johon ne kaatuvat.
Tekoälyyn liittyen Anne on käynnistelemässä kollegoidensa kanssa tutkimushanketta ”Emerging encounters with humans, artificial intelligence and robots” (M. Siitonen, A. Laajalahti, R. Nissi & V. Zvereva). || Kotisivu: http://www.annelaajalahti.net
Twitter: @AnneLaajalahti

Yhteistyökumppanit

STT Viestintäpalvelut
Gonin/Creative
GRANO
T-media

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi