Sosiaalisessa mediassa on toteutumassa vallansiirto työnantajilta työntekijöille. Siinä, missä jokin aika sitten yrityksissä vaalittiin ammattiviestijöiden muotoilemaa, yhtenäistä ja harmonista yritysmielikuvaa, nyt pohditaan, miten työntekijät saadaan levittämään verkostoilleen työnantajiensa ilosanomaa kukin omalla persoonallisella tyylillään.

Työntekijöiden, ja erityisesti tietotyöläisten, verkkoon tuottamat sisällöt omasta työpanoksestaan rakentavat tehokkaasti yritysbrändiä: ne kertovat potentiaalisille asiakkaille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille uskottavalla tavalla yrityksen osaamisesta ja kulttuurista. Kannustimena tähän työntekijälähettilyyteen käytetään usein henkilöbrändäystä: levittämällä positiivista työnantajakuvaa rakennat samalla omaa henkilöbrändiäsi yrityksen edustajana. Mutta kuinka monessa yrityksessä on todella lähestytty työntekijälähettilyyttä ”asiakaslähtöisesti”, työntekijöiden henkilöbrändin rakentumisen näkökulmasta?

Jos työntekijöiden odotetaan välittävän verkostoilleen viestintäosaston kiillottamia, työnantajabrändin rakentamiseen keskittyviä sisältöjä, hyödyt työntekijän oman brändin näkökulmasta ovat melko vähäisiä, jopa kyseenalaisia. Lopulta hyödyt jäävät olemattomiksi myös työantajalle, koska kiillotetut markkinointipuheet eivät enää kiinnosta ketään. Aidot, henkilöstön tuottamat sisällöt koetaan merkityksellisimmiksi ja ne tuottavat siten enemmän lisäarvoa sekä työnantajamielikuvan että työntekijöiden oman brändin rakentamisen näkökulmasta.

Meistä jokainen voi rakentaa henkilökohtaista profiiliaan ja samalla auttaa itseään tulemaan löydetyksi työmarkkinoilla tuottamalla potentiaalisille asiakkaille ja työantajille tietoa esimerkiksi erityisosaamisestaan ja työskentelytavoistaan. Oman työntekijämielikuvan rakentamisesta, itsensä brändäämisestä, on tullut osa nykypäivän työelämätaitoja, halusimme sitä tai emme.

Henkilöbrändäys – välttämätön paha vai uusi mahdollisuus juuri sinulle?

Moni kokee itsensä brändäyksen lähtökohtaisesti vastenmieliseksi. Muotisanaksi levinnyt henkilöbrändäys liitetäänkin usein vahvasti englanninkielen sanaan self-marketing, itsensä markkinointi, jossa on negatiivinen, vahvasti oman edun tavoitteluun viittaava kaiku. Viime vuosina tutkijat ovat kuitenkin tuoneet esille myös henkilöbrändäyksen kollektiivisia hyötyjä, mm. verkostoissa tapahtuvan osaamisen jakamisen, työnantajakuvan rakentamisen ja sosiaalisen pääoman lisääntymisen näkökulmista. Voidaan siis perustellusti sanoa, että oman henkilöbrändin rakentamiseen liittyy myös muille ihmisille arvoa luovia elementtejä.

Tom Petersin teoksessa The Brand Called You vuonna 1997 lanseeraaman ’personal branding’ käsitteen pääsanoma on, että jokaisella meistä on henkilöbrändi mutta vain harva hallitsee ja johtaa sitä tietoisesti ja strategisesti. Omasta someaktiivisuudesta riippumatta jokaisesta meistä löytyy valtavat määrät tietoa verkon syövereistä. Yksinkertaisimmillaan henkilöbrändäyksessä on kyse siitä, että oma julkinen henkilökuvasi ei rakennu sattumanvaraisesti vaan sen ohjaksissa olet sinä itse.

Kolme askelta vaikuttavaksi henkilöbrändiksi

Henkilöbrändäyksessä ei ole oikotietä onneen. Oppaiden ja asiantuntijaneuvojen paljouteen on helppo hukkua, ja niitä kalutessa koko touhu voi alkaa tuntua liian vaikealta. Väitän kuitenkin, että vain kolmen perusperiaatteen omaksuminen riittää vaikuttavan henkilöbrändin rakentamiseen:

1. Erottaudu

Vaikuttava henkilöbrändi pohjautuu aitouteen ja henkilökohtaiseen kilpailuvalttiin. Aloita siis selvittämällä, millainen henkilökohtaisten ominaisuuksien, osaamisen ja taitojen yhdistelmä erottaa sinut työkavereistasi tai muista alan osaajista. Keskustele asiasta työpaikalla tai muiden kollegojen kanssa ja auttakaa toisianne tunnistamaan omat kilpailuvalttinsa. Keskity sellaiseen osaamiseen, joka saa sinut syttymään ja jota haluat kehittää jatkossakin. Rakenna tarinasi tuon kilpailuvalttisi ympärille.

2. Tee näkyväksi

Kun olet löytänyt oman kilpailuvalttisi, tee se näkyväksi. Älä vain kerro, millainen olet tai mitä osaat, vaan näytä se.

Oman osaamisen esilletuominen on tehty meille teknisesti todella helpoksi. Infomassasta erottautuminen sen sijaan on jo toinen juttu. Hakukoneoptimointi on henkilöbrändäyksessä yhtä oleellista kuin sininen väri on Fazerille. Hakukoneet rakastavat sisältöjä ja viittauksia – tarvitset niitä molempia. Laadi siis itsellesi etukäteen monikanavainen sisältöstrategia ja suunnitelma teemoista, joista sinulla on sanottavaa ja joiden uskot kiinnostavan myös kohdeyleisöäsi.

Siinä missä LinkedIn-profiilia voi jo pitää työmarkkinoilla löydetyksi tulemisen kannalta lähes välttämättömyytenä, tarjolla on myös lukuisia muita ilmaisia alustoja ja työkaluja omien työnäytteiden ja ammattiosaamiseen esilletuomiseen. Omat verkkosivuni päädyin toteuttamaan WordPressillä testailtuani ensin myös muutamaa muuta käyttökelpoista palveluntarjoajaa (about.me, vizualize.me, visualcv.com).

Tänä päivänä omat verkkosivut tai blogi on melko vaivatonta luoda ilman erityistä tietoteknistä osaamista. Kaikki eivät kuitenkaan tarvitse omaa verkkosivustoa tullakseen löydetyksi. Tärkeintä on, että ne kanavat, joissa päätät olla, yhdistävät sinut niihin mielikuviin ja osaamiseen, joista haluat tulla löydetyksi.

3. Luo verkostollesi lisäarvoa

Sosiaalinen media on mitä parhain kanava osaamisesi jakamiseen, koska sen ytimeen kuuluvat verkostoituminen ja vuorovaikutus. Niiden ansiosta jokainen, jolla on painavaa ja merkityksellistä sanottavaa, voi saada äänensä kuuluville, maineesta ja mammonasta riippumatta. Kuulostaa helpolta mutta toteutus on mutkikkaampaa.

Verkostot eivät synny itsestään – ne pitää luoda. Vuorovaikutuksesta on tullut nykypäivän valuuttaa ja sosiaalisen median kilpailukentällä siitä taistelevat niin maailmanluokan supertähdet kuin lähikaupan Tiinakin. Yleisö määrittää aktiivisuudellaan, keiden viestit kuullaan – yleensä tässä pelissä voittavat he, jotka pystyvät luomaan yleisölle merkityksellistä viestintää.

Verkostoitumista ja keskusteluihin osallistumista sosiaalisessa mediassa ei kuitenkaan tulisi nähdä kapeasti vain henkilöbrändäyksen näkökulmasta; henkilöbrändi on enemmänkin sosiaalisessa mediassa tapahtuvien oppimisen ja elämyksellisyyden sivutuote, joka rakentuu niille, jotka luovat verkostoon lisäarvoa.

Kaikista sisällöntuottajia – mihin viestintäammattilaisia tarvitaan?

Jos työntekijälähettilyys otetaan tosissaan ja organisaatiolle halutaan aidosti siirtää valtaa ja vastuuta työnantajamielikuvan luomisesta, viestintäosaston toimintatavat on räjäytettävä kokonaan uuteen uskoon. Kirjoituspöydän takaa on siirryttävä johdon ja henkilöstön viestinnän fasilitoijiksi ja valmentajiksi, sisäisen konsultin rooliin. Viestintäammattilaisten pääasiallisiksi tehtäviksi muodostuvat tällöin oman viestintäosaamisensa jakaminen ja siirtäminen työyhteisön käyttöön. Uskon, että siinä riittää työsarkaa tuleville vuosille.

Muutos on hyvä aloittaa itsestä. Laita oma henkilöbrändisi kuntoon niin sinun on helpompi auttaa myös muita. Ohjenuorana voit käyttää edellä mainittuja kolmea askelta vaikuttavaan henkilöbrändäykseen tai osallistua ProComin Viestijän henkilöbrändi ja LinkedIn -verkkovalmennukseen. Kokemuksesta suosittelen!

Lisää artikkeleita tältä kirjoittajalta:

Kirjoittajan arkisto

Avainsanat: ,

Communications Manager yrityksessä Miraculos Oy / KC Professional. Keväällä 2017 Aalto-yliopiston Corporate Communication -koulutusohjelmasta valmistunut KTM.
@Strmsholm
johannastromsholm.com

Yhteistyökumppanit

STT Viestintäpalvelut
Gonin/Creative
GRANO
T-media

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi