Tieto- ja viestintäteknologian kehitys mullistaa työelämämme ja asettaa työntekijöiden ammattitaidolle uusia vaatimuksia. Yksi tärkeimmistä vaatimuksista on vuorovaikutusosaamisen kehittäminen.

Vuorovaikutusosaaminen on moniulotteinen ja jatkuva oppimisprosessi, jolla tarkoitetaan

  1. henkilön tietoja viestinnästä sekä kykyä arvioida ja säädellä omaa viestintäkäyttäytymistään,
  2. motivaatiota viestiä sekä
  3. taitoja toimia vuorovaikutustilanteissa tavalla, jota voidaan pitää osapuolten mielestä tehokkaana ja tarkoituksenmukaisena.

Työelämässä vuorovaikutusosaaminen voi kehittyä, kun näitä opitaan työssä ja koulutuksissa.

Muuttuvassa työelämässä vuorovaikutusosaaminen on yhä tärkeämpää

Kun maailma muuttuu, vuorovaikutus pysyy. Itse asiassa se lisääntyy, koska työtä tehdään entistä enemmän yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

”Vuorovaikutusosaaminen on niin asiantuntijan kuin johtajankin ykkösvaltteja tietoa tulvivassa (työ)elämässä. Vuorovaikutusosaaminen on yksilön lisäksi myös organisaation tärkeintä pääomaa, sillä kaikki uusi syntyy vuorovaikutuksessa”, kirjoitti Milla Kansonen Viestijöissä taannoin.

Vuorovaikutusosaaminen onkin erityisen tärkeää aloilla, joilla tulos ei synny yksittäisistä suorituksista vaan luovemmasta ongelmanratkaisusta, vuorovaikutuksesta ja yhteisestä asiantuntijuudesta verkoston kanssa.

Olen seurannut läheltä muutosta taloushallinnon alalla. Tekniikka hoitaa nykyisin rutiinityöt ja pelkkä substanssiosaaminen ei enää riitä. Asiantuntijan tehtävä on silloin jakaa asiantuntijuuttaan asiakkaalle ymmärrettävällä tavalla ja näin auttaa tätä tekemään parempia päätöksiä. Asiantuntijat ovatkin nykyisin myös medioita ja yrityksensä parhaita myyjiä, joiden työssä vuorovaikutusosaaminen on erityisen tärkeää.

Asiantuntijat ovatkin nykyisin myös medioita ja yrityksensä parhaita myyjiä, joiden työssä vuorovaikutusosaaminen on erityisen tärkeää.

Yksilöiden viestintäkäyttäytyminen myös määrittää sen, millainen vuorovaikutuskulttuuri organisaatioon rakentuu. Vuorovaikutuskulttuuri puolestaan vaikuttaa yleensä väistämättä työhyvinvointiin, tuottavuuteen ja siihen millaisen kuvan yritys antaa itsestään ulospäin.

Esimerkiksi OP on onnistunut luomaan organisaatiossaan avoimen vuorovaikutuskulttuurin, joka välittyy myös sidosryhmille. Pääjohtaja Reijo Karhisen johdolla OP:laiset ovat aktivoituneet vaikuttamaan, keskustelemaan ja kannustamaan toisiaan sosiaalisessa mediassa. Tämä tuskin on tapahtunut sattumalta ja hetkessä. Aito innostus ja tekemisen meininki on ensin valunut johtoportaasta alaspäin ja näyttäytyy nyt ulospäin.

Miten viestijät voivat tukea vuorovaikutusosaamisen kehittymistä?

Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua siitä, miten viestijöiden ei tulisi olla enää oma osastonsa. Miten viestinnän ammattilaisten olisi otettava nykyistä vuorovaikutteisempaa asiantuntijaroolia työyhteisöissä, valmennettava ja sparrattava ihmisiä viestimään.

Viestijöillä onkin tuhannen taalan paikka tuoda viestintä ja vuorovaikutus yrityksen keskiöön, osaksi kaikkea tekemistä. Tässä muutamia ajatuksia, joilla edesautamme työyhteisön vuorovaikutusosaamisen kehittymistä:

  1. Tunnistamme vuorovaikutusosaamisen roolin työssä ja yrityksen strategiassa.
    Autamme johtajia ja esimiehiä näkemään vuorovaikutusosaamisen koko organisaation pääomana, joka auttaa sitä menestymään.
  2. Kehitämme vuorovaikutuksen mahdollistavia viestintäkäytänteitä ja – prosesseja.
    Onko työntekijöillä mahdollista keskustella, oppia toisiltaan? Jos firmassa ei saavuteta avointa ja aktiivista vuorovaikutuskulttuuria, kaipaavat viestintäkäytänteet ja -prosessit kehittämistä.
  3. Kuuntelemme, analysoimme ja koulutamme.
    Jos yrityksen tavoitteiden kannalta on tärkeää, että työntekijät ottavat vahvan roolin viestinnässä, analysoimme työntekijöiden tiedollisia, asenteellisia ja taidollisia osaamistarpeita. Kohdistamme koulutusta niiden mukaan
  4. Näytämme esimerkkiä ja lisäämme työyhteisön tietoutta vuorovaikutuksesta.
    Emme anna turhaan sellaisille mututuntumille ja uskomuksille sijaa, jotka johtavat ei-toivottuihin viestintämalleihin ja vuorovaikutuskulttuuriin. Yleinen selitys esimerkiksi työyhteisön konflikteille on, ettei joidenkin henkilökemiat vaan kohtaa. Jokainen voi kuitenkin vaikuttaa omaan viestintäkäyttäytymiseensä, kehittyä viestijänä ja ihmisenä. Se juuri on vuorovaikutusosaamisen kehittymistä. Viestijät voivat näyttää tässä esimerkkiä.

Sidosryhmälehdet, tiedotteet ja muut viestinnän toimenpiteet ovat kiinteä osa työtä varmasti tulevaisuudessakin. Jos kuitenkin halutaan kaikkien viestivän tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, kannattaa aktiivisesti pyrkiä vaikuttamaan työyhteisön vuorovaikutuksen osaamispääoman karttumiseen.  Se taatusti lisää viestinnän arvostusta, takaa mukavamman työympäristön kaikille ja näkyy myös viivan alla tuloslaskelmassa.

 

Lähteet:

Huotari, M.-L., Hurme, P. & Valkonen, T. 2005. Viestinnästä tietoon: tiedonluominen työyhteisössä. Helsinki: WSOY.

Rouhiainen-Neunhäuserer, M. 2009. Johtajan vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen: johtamisen viestintähaasteet tietoperustaisessa organisaatiossa. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Humanities 128.

Valkonen, T. 2003. Puheviestintätaitojen arviointi: näkökulmia lukiolaisten esiintymis- ja ryhmätaitoihin. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Humanities 7.

Avainsanat: , , , ,

Viestintäpäällikkö ja puheviestinnän maisteriopiskelija, joka on pro gradu -tutkielmassaan perehtynyt asiantuntijoiden vuorovaikutusosaamiseen ja sen kehittymiseen.

Tarkastelee kiinnostuneena digitalisaation, talouden, viestinnän, vuorovaikutuksen ja markkinoinnin ilmiöitä ja niiden yhteyksiä toisiinsa.

Innostuu erityisesti työyhteisön vuorovaikutusosaamisen
kehittämisestä, vuorovaikutuskoulutuksesta ja muutosjohtamisesta.

@suvi_vilokkinen

Yhteistyökumppanit

STT Viestintäpalvelut
Gonin/Creative
GRANO
T-media

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi