Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Julkaistu

  • Pelagia Wolff

    Pelagia on yritysviestijä, joka innostuu yhteisöllisyydestä…

Kamala vuosi, annus horribilis, 2020 lähenee loppuaan. Harva meistä jää sitä kaipaamaan. Koronapandemia ja sen seuraukset toivat kuitenkin viestintäalalle myös paljon hyvää – kriisi mullistaa ja mahdollistaa.

Kriisin keskellä tahti toisaalta hidastui, toisaalta kiihtyi. Monessa viestintäyhteisössä kohdattiin lomautuksia ja irtisanomisia. Samalla viestimme enemmän kuin koskaan: paiskimme töitä, mokasimme, onnistuimme ja opimme. Nämä seuraavat asiat jäivät päällimmäisenä mieleeni.

Johtaminen on viestintää

Tämän vuoden jälkeen harva enää kyseenalaistaa sitä, etteikö johtaminen olisi viestintää tai viestintä johtamista. Suomessa viestintä nousi kansalliseksi puheenaiheeksi hallituksen kriisitiedottamisen myötä ja erityisen ilahduttavaa oli se, ettei yleinen keskustelu keskittynyt ainoastaan virheisiin ja ristiriitoihin vaan myös hyvään viestintään ja sen tärkeyteen. Viestinnällisesti taitavat yksilöt nousivat niin organisaatioissa kuin yhteiskunnassa laajemminkin valokeilaan. Kriisissä lahjakas viestijä loistaa. Myös siksi jokaisen johtajan tulee jatkuvasti kehittää viestintäänsä.

Sisäinen viestintä on kuningaslaji

Yrityksissä sisäinen viestintä sai vihdoin ansaittua arvostusta, ja moni yritysjohtaja korosti arvoja ja kulttuuria tiukassa tilanteessa. Toivottavasti tämä jää pysyväksi. Jos johto ja viestintäammattilaiset vielä takavuosina rakensivat brändiä ja sidosryhmäsuhteita, nykyään tätä tekee koko henkilöstö ja sen vuoksi juuri vahva henkilöstöviestintä on viestinnän peruskivi.

Kriisiviestintään ei sovi henkilökohtainen mielipide

Kriisiviestinnän mustalle listalle nousi kaksi uutta asiaa: ”henkilökohtainen mielipide” ja ”terve järki”. Hieman yllättäen, monessa haastattelussa ilmaistiin asioita ”henkilökohtaisena mielipiteenä”. Tässä meillä viestijöillä on syytä katsoa itseämme peiliin ja valmentaa kollegoitamme. Kun kommentoit kriisiä organisaation tai instituution edustajana, olipa sitten kyse hallituksesta, ministeriöstä tai yrityksestä, älä koskaan esitä henkilökohtaisia mielipiteitä.

Myös ”terve järki” mainittiin useasti eri viesteissä. Se on kriisitilanteessa huonoa viestintää. Terveen järjen peruslähtökohta on erittäin homogeeninen ryhmä ja tuttu tilanne, mutta heti kun yrityksessä tai yhteiskunnassa löytyy diversiteettiä ja epävarmuutta, koko terveen järjen perusta murtuu.

Pandemia koski kaikkia, mutta paikallisesti

Digitaalinen vuorovaikutus sosiaalisilla alustoilla sai sysäyksen eteenpäin. Pakon edessä juurtuneet näkemykset siitä, ettei suhteita voi rakentaa digitaalisesti saivat väistyä ja valmius kokeilla uutta lisääntyi. Etätyöskentely loi tasavertaisuutta organisaatioviestintään: toimitusjohtajan esitys oli nyt webcast kaikille, ei livetilaisuus pääkonttorilla ja diginä muille paikkakunnille.

Yrityksissä, jossa toimintaa on monessa maassa, ikikysymys paikallisen ja yritystason viestinnän tasapainosta korostui. Poikkeustilanne vaati jatkuvaa harkintaa siitä, mitkä asiat päätetään ja viestitään paikallisesti, mitkä yritystasolla. Pandemian vaikutukset sekä yhteiskunnalliset toimenpiteet sen hallitsemiseksi vaihtelivat suuresti maiden välillä, ja näin paikallisuus korostui. Riski kriisissä on siiloutuminen, koska epävarmuus pienentää ihmisen maailmaa ja kylvää vastakkainasettelua. Tähän johtamisen ja viestinnän on pitänyt vastata sekä yrityksissä että yhteiskunnassa laajemmin.

Intensiivikurssi joustavuudessa

Korona pakotti meidät miettimään prioriteetit uusiksi nopeasti. Se, mikä vielä maaliskuun alussa oli vuoden ykkösasia, ei kuun lopussa kenties enää ollut lainkaan relevantti. Muutostahdin kiihtyessä kyky reagoida ja tehdä nopeita, mutta sujuvia suunnanmuutoksia, on johtamisen ja viestinnän avainkyvykkyyksiä. Kiitos siis vuosi 2020 intensiivikurssista joustavuudessa ja resilienssissä.

Mennyt vuosi todensi, että hyvää johtamista on avoin viestintä, joka rehellisesti tuo esille epävarmuuden, mutta valaa uskoa tulevaisuuteen.

Mennyt vuosi todensi, että hyvää johtamista on avoin viestintä, joka rehellisesti tuo esille epävarmuuden, mutta valaa uskoa tulevaisuuteen. Lopuksi mainittakoon, että vuodessa 2020 oli toki paljon muutakin vaikeaa kuin korona. Tervetuloa siis 2021, rokote ja koronanjälkeinen uusi aika. Haasteita riittää jatkossakin viestijöille: luoda ymmärrystä ihmisten kesken, taistella kunnioittavan sananvapauden puolesta, selkeyttää monimutkaista maailmaa ja kannustaa kehitykseen.

Kirjoittaja

  • Pelagia Wolff

    Pelagia on yritysviestijä, joka innostuu yhteisöllisyydestä, muutoksesta ja strategisesta viestinnästä. Pelagia uskoo viestinnän voimaan rakentaa ymmärrystä ihmisten kesken ja kehitystä. Hän toimii viestintäjohtajana teknisen alan suunnittelu- ja konsultointiyritys Rejlersissä. Twitter: @PelagiaWolff

    Lue lisää kirjoittajalta

Sinua saattaisi kiinnostaa myös