Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Julkaistu

Skenaariotyössä jos jossain paljastuu, että sanoitamme itse tulevaisuuttamme. Mitkä asiat nousevat, mitkä laskevat, mitä kohti tulisi kulkea? Ratkaisu löytyy usein dystopian ja fantasian välistä. Niin myös viestintäalalla.

ProComin hallitus teki omaa skenaariotyötään kesän aikana. Syksyllä ajatukset jalostuivat ja kiteytyivät visioksi. Syyskuussa ilmestyneen pohjoismaisen Nora-tutkimuksen mukaan suomalaiset viestijät kokevat luottamustyön tärkeimmäksi työtehtäväkseen. Tämä on erinomainen lähtökohta sille, mitä Suomen suurin viestintäalan järjestö lähitulevaisuudelta haluaa. ProCom on nostanut viestintäalan missioksi suomalaisen viestintäkulttuurin. Sen tulee olla maailman vastuullisin.

Maailman vastuullisin viestintäkulttuuri

Viestintäkulttuuria mitataan esimerkiksi lehdistövapaudella, sananvapaudella, tasa-arvolla ja sensuurin puuttumisella. Suomessa ja Pohjoismaissa nämä ovat lähtökohtaisesti paremmin kuin monissa maissa. Mutta laakereilla ei voi todellakaan levätä. Luottamusyhteiskuntaa pitää suojata.

Suurvaltojen kireät poliittiset suhteet, kyberturvauhkat, populismin ja elitismin kasvu. Globaalit ilmiöt heijastuvat kansalliselle tasolle. Erimielisyys kuuluu demokratiaan, mutta eripuraisuutta, joka nakertaa luottamusta, pitäisi ehkäistä yhdessä. Luottamusta voi ylläpitää vain tekemällä vastuullisia tekoja.

Sanoittamalla asioita ennakoimme tekoja

Vastuullisuus alkaa olla valtavirtaa suomalaisessa viestintäkulttuurissa. Saamme joka päivä lukea niin sosiaalisesta, taloudellisesta ja varsinkin ympäristöön kohdistuvasta vastuullisuudesta. Ja hyvä niin, sillä sanoittamalla asioita ennakoimme tekoja. Toistettuna viesti on vahva. Kun valitset oikein, teet hyvän teon.

Pyrkimys maailman parhaaseen ei ole kovin suomalaista. Vaatimaton kansa on tyytynyt pitämään pyytä pivossaan. Henkilökohtaisessa vastuullisuudessa voi edetä varovaisesti pienin askelin, kunhan etenee oikeaan suuntaan ja uskaltaa ajatella isosti. Kaikki lähtee lopulta itsestä. Jos luottaa itseensä muutoksessa hyvää kohti, tulevaisuus alkaa toteutua.

Viestinnän valtaisa voima

Viestinnällä on valtava voima silloin kun aloitetaan muutos kollektiivisessa käyttäytymisessä. Lait ja säännökset vahvistavat toimintaa. Osta sähköauto. Ota rokotus. Älä syö lihaa. Nämä kaikki ovat viestinnällisiä teemoja, joistakin tulee parhaimmillaan vastuullisia ilmiöitä, kuten esimerkiksi metoo on osoittanut. Miten paljon helpompi on ehkäistä häirintää ja kiusaamista, jos ihmiset uskaltavat viestiä epäkohdista.

Rokotusvastaisuudessa jos missä on kyse luottamuksen puuttumisesta. Moni maahanmuuttanut ei luota viranomaisiin eikä ota rokotusta. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, mutta samalla Suomen tulisi rakentaa luottamusta tulijoiden keskuudessa. Diversiteetti ja inkluusio ovat alueita, jotka tulevat ennen pitkää jokaisen viestijän agendalle elleivät jo ole siellä.

Kohti monimuotoisuutta

Me ihmiset olemme mestareita huijaamaan itseämme. Jos en syö lihaa, voinko vähän lentää? Kyllähän te tiedätte, miten musta ja valkoinen muuttuvat nopeasti harmaaksi. Maailman vastuullisin viestintäkulttuuri saa voimansa juuri silloin, kun me edes pohdimme oikean ja väärän olemusta. Mielestäni juuri viestijöiden tulee pohtia asioita monista näkökulmista.

Maailman parhaan viestintäkulttuurin vastakohta on ahneus. Itsekäs hyödyn tavoittelu, nopeiden voittojen ja huomion havittelu: sellainen kuuluu dystopiaan, jossa viestintä on valjastettu pahan asialle. Fantasiassa leijumme eettisessä kuplassa lupaamassa parasta kaikille. Niin, entä se välimaasto? Olkoon se toimiva marraskuisen harmaa Suomi, jossa ihmiset kunnioittavat toisiaan ja luottavat oikeudenmukaisuuden toteutumiseen.

Kirjoittaja

  • Elina Melgin

    Kirjoittaja on Vaasan yliopiston työelämäprofessori. Hän on filosofian tohtori, dosentti ja tietokirjailija. Melgin tekee vanhemman neuvonantajan työtä mm. T-Medialle. Aiemmin Melgin toimi ProCom ry:n ja oy:n toimitusjohtajana. Hän on ProComin kriisiviestintäkoulutuksen ohjausryhmän jäsen.

    Lue lisää kirjoittajalta