Jokaisella toimialalla on rajattu määrä henkilöitä ja organisaatioita, joita muut kuuntelevat ja seuraavat. Nämä organisaatiot ovat saavuttaneet asiantuntija-aseman oman kohdeyleisönsä silmissä. Mutta miten ajatusjohtajaksi tullaan? Ja ennen kaikkea, miten ihmeessä korkealentoiselta kalskahtava termi ajatusjohtajuus viedään käytäntöön?
Muilla kuin viestintäjohtajilla ovat harvassa tilanteet, joissa viestintää pääsee rakentamaan kokonaisvaltaisesti, neitseellisessä maaperässä, täysin alusta. Tavallisempaa on, että eteen ilmestyy kapean segmentin yksittäinen hanke tai tuote, erilaisilla reunaehdoilla varustettuna. Silloin ajatusjohtajuuden rakentaminen voi tuntua kovin kaukaiselta, jopa mahdottomalta.
Jaa tietoa avoimesti ja käy dialogia. Ajatusjohtaja palvelee yhteiskuntaa.
Ajatusjohtajuutta kannattaa kuitenkin tavoitella myös mikrotasolla. Systemaattisesti toteutettuna ajatusjohtajuus tarjoaa mahtavan työkalun viestintästrategian kiteyttämiseen, positiointiin ja tavoitteelliseen viestintään – sekä isossa että pienessä mittakaavassa. Kyseessä on loppupeleissä erittäin käytännöllinen prosessi, joka soveltuu niin kokonaisen organisaation kuin yksittäisen tuotteenkin viestintään. Ajatusjohtajuutta voi rakentaa yhtä hyvin valtionhallinnon organisaatio, pieni start up -yritys kuin globaali brändijättiläinenkin.
Ajatusjohtajuudessa kyse on organisaation osaamisen sanottamisesta ja eteenpäin kertomisesta.
Ajatusjohtajuuden paikka ei ole teoreettisessa norsunluutornissa vaan ruohonjuuritasolla. Kyse on organisaation osaamisen sanottamisesta ja eteenpäin kertomisesta. Persoonallisella otteella, vuorovaikutuksessa omien sidosryhmien kanssa. Innostunut ja aktiivinen dialogi on avainasemassa – yksinpuhelu ei johda ajatusjohtajuuteen.
Olen alle listannut oman käsitykseni ajatusjohtajuuden rakentamisesta. Mikä sitten erottaa sen mistä tahansa viestinnän suunnittelusta? Punainen lanka löytyy kohdista 6, 7 ja 8.
Avainsanat: ajatusjohtajuus
Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi