Jokaisella toimialalla on rajattu määrä henkilöitä ja organisaatioita, joita muut kuuntelevat ja seuraavat. Nämä organisaatiot ovat saavuttaneet asiantuntija-aseman oman kohdeyleisönsä silmissä. Mutta miten ajatusjohtajaksi tullaan? Ja ennen kaikkea, miten ihmeessä korkealentoiselta kalskahtava termi ajatusjohtajuus viedään käytäntöön?

Muilla kuin viestintäjohtajilla ovat harvassa tilanteet, joissa viestintää pääsee rakentamaan kokonaisvaltaisesti, neitseellisessä maaperässä, täysin alusta. Tavallisempaa on, että eteen ilmestyy  kapean segmentin yksittäinen hanke tai tuote, erilaisilla reunaehdoilla varustettuna. Silloin ajatusjohtajuuden rakentaminen voi tuntua kovin kaukaiselta, jopa mahdottomalta.

Jaa tietoa avoimesti ja käy dialogia. Ajatusjohtaja palvelee yhteiskuntaa.

Ajatusjohtajuus pienessä ja isossa mittakaavassa

Ajatusjohtajuutta kannattaa kuitenkin tavoitella myös mikrotasolla. Systemaattisesti toteutettuna ajatusjohtajuus tarjoaa mahtavan työkalun viestintästrategian kiteyttämiseen, positiointiin ja tavoitteelliseen viestintään – sekä isossa että pienessä mittakaavassa. Kyseessä on loppupeleissä erittäin käytännöllinen prosessi, joka soveltuu niin kokonaisen organisaation kuin yksittäisen tuotteenkin viestintään. Ajatusjohtajuutta voi rakentaa yhtä hyvin valtionhallinnon organisaatio, pieni start up -yritys kuin globaali brändijättiläinenkin.

Ajatusjohtajuudessa kyse on organisaation osaamisen sanottamisesta ja eteenpäin kertomisesta.

Ajatusjohtajuuden paikka ei ole teoreettisessa norsunluutornissa vaan ruohonjuuritasolla. Kyse on organisaation osaamisen sanottamisesta ja eteenpäin kertomisesta. Persoonallisella otteella, vuorovaikutuksessa omien sidosryhmien kanssa.  Innostunut ja aktiivinen dialogi on avainasemassa – yksinpuhelu ei johda ajatusjohtajuuteen.

Olen alle listannut oman käsitykseni ajatusjohtajuuden rakentamisesta. Mikä sitten erottaa sen mistä tahansa viestinnän suunnittelusta? Punainen lanka löytyy kohdista 6, 7 ja 8.

Kymmenen askelta ajatusjohtajuuteen

1. Analysoi lähtötilanne. Miten sijoitumme kilpailijoihimme nähden? Ovatko mielikuvat meistä ajan tasalla?
2. Kokoa organisaatiosi, liiketoiminta-alueesi tai tuoteryhmäsi avainhenkilöt yhteiseen työpajaan määrittelemään lähtötilanne, tavoitteet ja kohderyhmät. Ennen kaikkea analysoikaa yhdessä erottautumistekijä – asia, jossa olette erilainen tai parempi kuin muut. Astu boksin ulkopuolelle: kyse voi olla asiakaspalvelusta, HR:stä tai vaikka yritysjohdon näkyvyydestä somessa.
3. Kiteytä. Tiivistä työpajanne anti muutamaksi kristallinkirkkaaksi pääviestiksi, tähtiajatukseksi.
4. Kokoa yllä oleva strategiaksi. Sen ei tarvitse olla pitkä.
5. Vie ideat käytäntöön. Suunnittele toimenpiteet, joilla asetettuihin tavoitteisiin päästään.
6. Sitouta puhemiehet ja -naiset. Kuka tai ketkä kertovat osaamisestanne ja millä foorumeilla? Valmenna ja kannusta: oman persoona saa näkyä, ylettömän korrekti ei tarvitse olla.
7. Astu ulos maailmaan. Ajatusjohtajaksi ei tulla piilossa muilta.
8. Jaa tietoa avoimesti ja käy dialogia. Ajatusjohtaja palvelee yhteiskuntaa.
9. Mittaa tulokset. Mittareita voivat olla esim. maineseurantatutkimus, myynnin kasvu tietyllä aikavälillä tai medianäkyvyys.
10. Ole pitkäjänteinen. Ajatusjohtajaksi ei tulla yhdessä yössä.

Avainsanat: ajatusjohtajuus