Viestinnällinen kriisi voi alkaa pienestä mukista. Ainakin, jos kyseessä on suomalaisten ikisuosikki: Muumimuki. Kun pelissä ovat suuret tunteet, faktat eivät ihmismieltä tyynnytä.

“An, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor, zwischen”, luettelee Hille Korhonen. Hänen 11-vuotias poikansa on unohtanut saksan vihkon kotiin ja kysyy nyt äidiltään, mitkä prepositiot järjestyvät akkusatiivilla.

”Pojat ovat niin erilaisia kuin tytöt. Milloin unohtuu vihko kouluun, milloin takki. Yleensä teen hänen kanssaan kielioppitehtävät, mutta tänä iltana minulla on menoa”, Hille hymyilee ja lähettää vielä tekstiviestinä datiivilla järjestyvät prepositit.

Fiskars-konsernin tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtaja Korhonen vaihtaa Arabianrannan maisemat Ruoholahteen. Korhonen aloittaa 80-vuotiaan Alkon toimitusjohtajana ensi vuoden alusta. Ruoholahteen hän suuntaan jo joulukuussa neljän Fiskars-vuoden jälkeen.

”On suorastaan ylellistä, että saan tutustua kaikessa rauhassa uuteen työpaikkaani, työtovereihini ja talon tapoihin. Edeltäjäni Jaakko Uotila jää näet eläkkeelle vasta vuoden lopussa.”

Fiskarsin tuotteilla on helppo saada palstatilaa. Tämän Hille Korhonen myöntää auliisti.

”Tuotteemme mielletään miltei suomalaisten kansallisomaisuudeksi. Juuri tästä syystä Arabian, Iittalan ja Fiskarsin tuotteisiin suhtaudutaan suurella tunteella. Ne ovat kuuluneet suomalaiseen arkeen ja juhlaan niin kauan.”

Niinpä kohu Muumimukien valmistusmaasta sattui suomalaisten syvimpiin tuntoihin. Kansallisuusomaisuuttamme tehdäänkin Aasiassa! Samanlaisen myrskyn vesilasissa – tässä tapauksessa kai Kartiossa – olisi varmaan aiheuttanut Marimekon siirtyminen Viroon. Muumi-mukeista osa valmistetaan ulkomailla.

”Tätä asiaa olin selvittämässä televisiossa, radiossa ja lehdissä. Asiaa ei voi tarkastella yksisilmäisesti: osa tuotteista valmistetaan omalla tehtaalla, osa valmistetaan samoilla laatukriteereillä alihankkijalla. Tuotekehitys on kuitenkin Suomessa. Jos asiat herättävät suuria tunteita, niin faktoilla on vaikea päästä eteenpäin.”

Fiskars-konsernissa harjoitellaan viestintävalmiuksia säännöllisesti.

”Harjoittelu helpottaa tositilanteessa. Jokaisessa yrityksessä pitää määritellä spokespersonit, jotka tietyissä tilanteissa antavat lausuntoja. Sama henkilö ei välttämättä anna lausuntoa tulipalosta ja yt-neuvotteluista. Erittäin tärkeää on varmistaa, että näillä lausunnon antajilla on valmiudet kunnossa.”

Viestintäkoulutuksessa fiskarsilaiset on laitettu kuviteltuihin kriisitilanteisiin, joissa on pitänyt osata toimia oikein ja tehokkaasti.

”Kun tiukkasanainen toimittaja harjoitustilanteessa kysyy kovia kysymyksiä, niin faktojen on asiantuntijalla oltava kunnossa. Harjoituksen jälkeen saamme palautetta ja otamme opiksi. Harjoituksissa tehtyjä mokia ei kannata tosielämässä toistaa, vaan niistä pitää ottaa opiksi.”

Osaava viestintä on Hille Korhosen mukaan yritykselle äärettömän tärkeää.

”Kun itse joutuu tilanteeseen, jossa kriisin elementit ovat tunnistettavissa, on hyvä, että ammattitaitoinen viestintä on antanut eväät mukaan. Vaikka olen ahkerasti osallistunut viestinnän koulutukseen, niin käytäntö vasta opettaa, miten erilaisissa tilanteissa tulee toimia.”

Korhosen mielestä tiedotusvälineiden aina lisääntyvä kiire asettaa kovat haasteet myös yritysjohtajille.

”Asioita ei ole mahdollisuutta selittää juurta jaksain, koska aikaa on hyvin rajoitetusti. Sähköisessä mediassa juttuun on yleensä varattu vain muutama minuutti. Kun sitten valmiiseen lähetykseen otetaan pätkä sieltä, toinen täältä, niin asiasisältö saattaa muuttua oleellisesti. Juuri tästä syystä spokespersonin pitää pystyä tiivistämään sanottavansa, jotta sen saa aidosti perille.”

Viestinnän ammattitaito korostuu Korhosen mukaan mm. siinä, että asiat osataan paketoida, spokespersonia tuetaan ja sparrataan.

”Monet ihmiset ovat äärettömän hyviä asiantuntijoina, mutta eivät saa sanomaansa perille lyhyesti ja ytimekkäästi. Nykyään kaiken pitää sujua nopeasti, jokainen median edustaja haluaa olla etulinjassa, etsitään uusia näkökulmia ja kerätään aktiivisesti lisätietoja. Mediassa taistelu julkisuudesta on todella kovaa.”

Vanhat kunnot Q&A:t ovat Hille Korhosen mielestä yhä paikallaan.

”Kun yrityksessä tehdään suuria päätöksiä, niin Q&A-setin pitää olla kunnossa. Kaikki pitää miettiä sanamuotoja myöten, jotta oikea viesti saadaan perille ja ymmärretyksi. Tässä yrityksen osaava viestintä on enemmän kuin kullan arvoinen. Lukujen ja muiden faktojen on oltava oikein. Jälkeenpäin korjaaminen on turhauttavaa ja usein myös turhaa.”

Fiskarsilla Q&A:t tehdään yhteistyössä viestinnän, asiantuntijoiden ja spokespersonin kesken. Korhosen mielestä hyvä tiedottaja ajattelee asioita viestin vastaanottajan näkökulmasta ja pyrkii kysymään ja kyseenalaistamaan kriittisesti.

”Hyvä tiedottaja haastaa koko ajan viestin viejää, olkoon tämä sitten toimitusjohtaja tai kuka tahansa yrityksessä. Hyvä tiedottaja kertoo, milloin vastauksen kanssa ollaan heikoilla jäillä. Sparraus, haastaminen ja viestin selkeyden arvioiminen ovat hyvän tiedottajan tunnusmerkit. Tiedottaja valmentaa, on aktiivinen, ehdottaa erilaisia aiheita. Meille suomalaisille on tyypillistä kertoa asioista vain silloin, jos on selkeä tarve. Muitakin vaihtoehtoja on olemassa.”

Korhonen painottaa viestinnän eettisyyttä. Jos kerrotaan, niin sanoman on oltava sama kaikille tiedotusvälineille.

”Julkisuuden tohinassa unohdetaan helposti sisäisen viestinnän tärkeä merkitys. On aina varmistettava, että tieto on mennyt perille myös henkilöstölle. Sanomalehti ei saa olla henkilökunnan tietolähde, vaan asiat on kerrottava omalle väelle hyvissä ajoin. Ihmisten on tiedettävä, missä yrityksessä mennään. Hyvä viestintä on kaksisuuntaista. Parhaimmillaan viestintä on dialogia.”

Ei kiintiönainen

Tekniikan lisensiaatti Hille Korhonen on toiminut johtotehtävissä Fiskarsin lisäksi myös Nokiassa. Leipätyönsä ohella hän istuu sekä Nokian Renkaiden että Lassila & Tikanojan hallituksessa. Konetekniikkaa ja tuotantotaloutta opiskellut Korhonen sanoo aina olleensa miesvaltaisissa työyhteisöissä. Tästä huolimatta johtava suomalainen talouselämän julkaisu otsikoi Korhosen nimityksen Alkon johtajaksi: Nainen Alkon johtoon.

”Kummallinen otsikko. Elämme sentään vuotta 2012. En koskaan ole oppinut ymmärtämään naiskiintiöitä. Kaikkiin paikkoihin on valittava parhaat ehdokkaat. Jos halutaan naisia lisää yritysten hallituksiin, niin nuoria naisia pitää rohkaista ottamaan vastaan yritysten johtotehtäviä. Vaikka yliopistoissa naiset ovat enemmistönä, niin suoraan koulunpenkiltä ei yrityksen hallitukseen nousta. Tarvitaan näkemystä ja kokemusta operatiivisessa johdossa, Korhonen sanoo ja kieltäytyy olemasta virallinen kiintiönainen.

Korhonen sanoo olevansa johtajana avoin, ihmisiä kuunteleva ja mukaan ottava.

”Minulla on vahva arvopohja, jonka varaan rakennan. Olen määrätietoinen ja haluan, että asetettuihin tavoitteisiin päästään. Kun tavoitteista sovitaan yhdessä, ja asiat rullaavat, annan ihmisille työrauhan. Jos tulee ongelmia, otan aktiivisen roolin.”

Joulukuussa Hille Korhonen aikoo mm. kierrellä Alkon myymälöissä.

”Opiskeluaikana olen ollut Alkossa töissä, mutta silloin myymälät olivat aivan toisenlaisia. Ei itsepalvelua, ei tuoteopastusta, vaan monopolimeininkiä. Haluan aina tutustua uuteen työpaikkaani myös käytännön tasolla. Kun minut valittiin Lassila & Tikanojan hallitukseen, kiersin roska-auton mukana puoli päivää. Alkossa aion tutustua erilaisiin työtehtäviin konkreettisesti. Haalareihin pukeutuminen ei ole minulle vierasta”, sanoo opiskelijana konepajalla työskennellyt Korhonen.

Korhonen ei halua viinejä ruokakauppoihin.

”En näe siinä mitään lisäarvoa kuluttajalle. Nyt Alkon myymälät ovat usein markettien yhteydessä, joten viinien ostaminen hoituu ruokaostosten kanssa jouhevasti. Alkolla on osaavat ostajat, jotka tuntevat toimialan läpikotaisin. Palvelu on hyvää, tuotekirjo laaja ja hinnat kohdallaan. Jos tuote ei käy kaupaksi, se vaihdetaan. Alko on suuri ostaja. Se antaa tähän mahdollisuuden. Ei siellä väen väkisin pidetä hyllyillä tuotteita, joita kukaan ei halua ostaa.”

Hallitus ei kommentoi

Hille Korhonen vetää tiukan rajan hallituksen jäsenen ja operatiivisen johdon tiedotukselle.

“Hallituksen jäsenten ei mielestäni periaatteessa pitäisi antaa lausuntoja lainkaan. Viestintävastuu on aina yrityksen toimitusjohtajalla, äärimmäisessä tapauksessa hallituksen puheenjohtajalla.”

Korhoselle soitetaan silloin tällöin ja pyydetään lausuntoja hallitusammattilaisen näkökulmasta. Hän on kieltäytynyt systemaattisesti.

Hallituksen tehtävä on Korhosen mukaan myös pitää huolta siitä, että yrityksellä on eettiset ohjeet ja että niitä noudatetaan. Esimerkiksi Alko yhdessä Ruotsin Systembolagetin ja muiden pohjoismaisten monopolien kanssa vaatii tavarantoimittajiaan sitoutumaan eettisiin periaatteisiin.

”Yhdessä pystymme vaikuttamaan siihen, että esimerkiksi viinitiloilla työsopimukset ovat kunnossa, palkka on asianmukainen, alaikäisiä ei ole töissä. Code of Conduct asettaa tietyt velvoitteet kaikille alihankkijoillemme. Tähän asiaan panostamisesta voimme olla aidosti ylpeitä, vaikka työ on vasta alussa.”

Haastateltava Hille Korhonen on työskennellyt Fiskarsin tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtajana sekä johtoryhmän jäsenenä  uodesta 2008 lähtien. Sitä ennen hän toimi johtajana Iittala Groupissa vuosina 2003–2007, ja logistiikan johtotehtävissä Nokiassa vuosina 1996–2003. Korhonen aloittaa Alkon toimitusjohtajana vuoden 2013 alussa. (Kuva: Fiskars)

Avainsanat: , , , , ,

Kun samaan aikaan saa kultaisen palvelumerkin 30 vuoden työstä ja irtisanomislapun kouraansa, niin kyseessä on kriisin paikka. Riittamaija Ståhle sai tuta henkilökohtaisen kriisin, kun viestintäjohtajan työt vaihtuivat vapaan toimittajan ammattiin kolmisen vuotta sitten. Ståhlen perustama yhden naisen Ikimuste kartoittaa elämää joka kantilta koirista tietoliikenteeseen, sähköstä  akkaustarinoihin. Kriisi voi olla myös mahdollisuus. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa! 

Yhteistyökumppanit

Gonin/Creative

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi