Päivän pienet odotteluhetket ovat täyttyneet uudesta viihteestä: surffailusta ja sosiaalisesta mediasta. Tilastokeskuksen mukaan jo 42 % suomalaisista kantaa nimittäin mukanaan älypuhelinta, eli puhelinta, jolla pääsee nettiin. Heidän ei siis enää tarvitse odottaa kotiin tai toimistolle asti, jotta he voisivat tietokoneella hakea netistä tietoa tai tehdä tilapäivityksiä. Liikkuessamme klikkailemme puhelinta: jaamme kuvia ympärillämme tapahtuvasta tai haemme vinkkejä, mihin kannattaisi poiketa syömään.
Kun internet aikanaan tuli, tietokoneiden käyttö muuttui paljon: oli mahdollista luoda omia kotisivuja. Sosiaalisen median tulo taas muutti perinteisten nettisivujen roolia ja aktivoi ihmisiä tarjoamalla mahdollisuuden oman digitaalisen tontin perustamiseen. Nyt sosiaalisen median käyttö taas on vuorostaan jo murroksessa: netin käyttö siirtyy älypuhelimiin ja tablet-laitteisiin kiihtyvällä vauhdilla. Surffaillu ja tapahtumien seurailu on näillä kosketusnäytöllisillä vempaimilla mukavaa, ja aikaa ei tarvitse viettää tietokoneeseen liimautuneena.
Älypuhelimen ansiosta sosiaalisen median käyttö on entistä ajankohtaisempaa. Moni meistä käyttääkin puhelinta lähes jatkuvasti – katsomme karttasovelluksesta reittiohjeita, haemme puhelinnumeroa tai luemme Facebookista tuttujen kuulumisia. Älypuhelimet ja mobiilisovellukset yksinkertaistavat tiedonhakua sekä mahdollistavat sen liikkeellä ollessamme. Toisaalta voimme myös seurata kaikkea muualla maailmassa tapahtuvaa: erilaiset tilaisuudet tai maailmaa mullistavat tapahtumat, joihin emme itse fyysisesti pääse paikalle, voivat kuitenkin olla sisällöltään läsnä. Samalla monen tilaisuuden tärkein sisällöllinen anti jakautuu laajemmalle vastaanottajajoukolle.
Mobiilisovellukset on integroitu toimivasti sosiaalisen median palveluihin. Voimme halutessamme jakaa tietoa liikkeistämme sosiaalisessa mediassa eri tavoin. Facebookissa ja Twitterissä voimme helposti jakaa sijaintitietoja ja älypuhelimella voimme ottaa käyttöön vaikka Facebook Deals -palvelun, joka juuri tuli Suomeenkin. Sen lisäksi on kehitetty erillisiä paikallistamiseen liittyviä sovelluksia. Yksi niistä on Foursquare, joka on pelillisyytensä ansiosta kerännyt suosiota.
Foursquaren käyttäjä kirjautuu paikkoihin älypuhelimellaan – toimistolle, lounasravintolaan, kauppaan tai vaikka kuntosalille. Hän jakaa tiedon muille Foursquarea käyttäville kontakteilleen ja halutessaan myös Facebookiin ja Twitteriin. Samalla hän kerää itselleen sovelluksen hassunhauskassa pelissä pisteitä. Aktiivisimmin yksittäisessä paikassa vieraillut saa päällikön tittelin ja esimerkiksi Yhdysvalloissa monesti päälliköitä huomioidaan erikoiseduilla.
Pelillisyys saattaa innostaa joitakin sovelluksen käyttäjiksi, mutta toisaalta Foursquare tarjoaa yrityksille mahdollisuuden näkyä ja houkutella asiakkaita. Tulevaisuuden tarjoukset sijaitsevat luultavasti tällaisissa palveluissa. Käyttäjä näkee yksinkertaisesti älypuhelimellaan, mikä lähistön putiikeista tarjoaa etuja ja mitä muut asiakkaat sanovat yrityksestä. Tämä on yritykselle yksi keino tarjota tietoa ja houkutella uusia asiakkaita. Muiden asiakkaiden jättämät vinkit ovat yritykselle kullanarvoisia. Asiakkaista tulee samalla sanansaattajia, kun he kertovat kontakteilleen, missä ovat käyneet.
Yksi mobiililaitteiden olennainen etu on paikantaminen ja sen ympärille syntyneet palvelut, joilla voimme saada tietoa lähiympäristöstämme. Paikantamiseen perustuvien sovellusten käyttäjät saavat helposti vertaiskokemuksia: mikä lähistön ravintoloista tarjoaa hyvää ruokaa ja mitä listalta kannattaa valita. Voimme eri sovellusten avulla selvittää, mistä löytyy lähin Otto-automaatti, puisto tai tori. Voimme vaikka käyttää katunäkymiä ja varmistaa siten, että olemme astumassa sisään oikeaan rakennukseen.
Visiot eivät pääty tähän. Vielä emme tiedä, mitä kaikkea voimmekaan jonain päivänä tehdä mobiileilla puhelimillamme, koska uusia ideoita ja sovellustapoja kehitetään jatkuvasti. Nyt jo voimme maksaa pysäköinnin älypuhelimella, mutta useilla tahoilla suunnitellaan esimerkiksi uudenlaisia digitaalisia lompakoita ja tarjousten maailmoja. Ainoastaan puhelinten valmistajat eivät siis enää ole vastuussa puhelinten käytön kehittämisestä, koska sovellusten kehittäjillä on ehkä vielä isompi rooli muutoksessa. Niiden kehittäjät luovat meille uudenlaisia tapoja jakaa, kommentoida ja osallistua.
Mitähän kaikkea tulevaisuuden älypuhelimella voikaan tehdä..?
Lisää artikkeleita tältä kirjoittajalta:
Avainsanat: älypuhelimet, pelillisyys, sosiaalinen media, sovellukset
Kirjoitettu 30.11.2011
Yhteistyökumppanit
KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN
Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi
Keskustele aiheesta "Älypuhelimet, tabletit ja mobiilius mullistavat viestintää"
Piritta Seppälä
Hyvä kirjoitus, Minna!
Olin juuri eilen kuuntelemassa MARK Suomen Markkinointiliiton Tehoaamussa ajatuksia siitä, mihin tämä viestintämaailma tulevaisuudessa menee. Aiheena oli ”Mitä somen jälkeen?”, mutta somehan on tullut jäädäkseen – siitä vain tulee osa päivittäistä toimintaamme. Niinpä yhteenvetona eilisistä puheenvuoroista ja sinun tekstisi luettuani voi sanoa, että verkon tulevaisuus on nopeassa mobiilissa, luppoaikaa ei surffaukselta enää ole ja vertaissuositusten aika tulee eteen vielä voimakkaampana kuin nyt. PS. Onko päällikkö suomenkielinen virallinen versio Foursquaren pormestarille? Itse olen käyttänyt vain pormestaria 😉
Tmi Minna Valtari (@minnavaltari)
Kiitos! Tuo on ihan totta – some on tosiaankin tullut jäädäkseen ja pikkuhiljaa se arkipäiväistyy. Jossain vaiheessa some ei enää varmasti olekaan mikään iso juttu, vaan osa normaaleja tapoja. Mobiilin huomaa ainakin omassa arjessa aika nopeasti syrjäyttävän perinteisempää surffailua. Kirjoittaminen tietenkin on koneella paljon kätevämpää, mutta sekä uutisten lukemisessa että muiden päivitysten ja vinkkien tsekkailussa ja lyhyessä kommentoinnissa kosketusnäytölliset ja mobiilit vaan rules.
Vertaissuositukset tosiaan ohjaavat yllättävän paljon ainakin omaa toimintaani ja ostopäätöksiä, joten kyllä niille kannattaa arvoa osata antaa.
Ja totta puhut, pormestarista suomeksi on taidettu kyllä puhua… Mistäköhän keksin kirjoittaa päällikkö? 🙂