Kävin hiljattain mielenkiintoisen keskustelun ulkoisen viestinnän merkityksestä vain yrityksille palveluita tarjoavan asiantuntijaorganisaation maineenhallinnalle ja menestykselle. Keskustelukumppanini oli sitä mieltä, että vahvasti henkilökohtaiseen luottamukseen perustuvalla ja vakaan asiakaspohjan omaavalla alalla ei ole tarvetta panostaa brändi- tai viestintästrategiaan tai digitaalisiin kanaviin.
Itse en usko, että millään alalla asiakkuudet ovat kiveen hakattuja. Päinvastoin katson, että myös yritysten välisen asiantuntijapalvelusektorin toimijoilla on tarve luoda hyvät prosessit maineenhallintaan – ja yrityksen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.
Yksi perustelu on, että jokaisen hankintapäätöksen takana on ihminen. Päätöksiä tehdään suhteessa omiin ja tuttavien kokemuksiin, ja 80 % kaikista ostopäätöksistä alkaa nettihaulla. Internetin välityksellä syntyy joko ostopäätöstä vahvistavia tai heikentäviä mielikuvia ilman, että hakija tätä edes itse välttämättä tiedostaa.
Jokainen haluaa löytää itselleen palvelukumppanin, jonka tiedetään tai uskotaan lukeutuvan alansa parhaisiin. Tähän asemaan pääsy vaatii ensiluokkaisia tuotteita ja palveluita, mutta myös määrätietoista työtä yrityksen profiloimiseksi ”yhdeksi parhaista”, thought leaderiksi. Profiloiminen edellyttää esimerkiksi pitkällä aikavälillä tehtävää työtä koko alan kannalta tärkeiden asioiden edistämiseksi, uusien toimintatapojen kehittämistä sekä aktiivista vuoropuhelua eri kanavissa sidosryhmien kanssa.
Toinen perustelu on, että yrityksen maineeseen vaikuttaa yhä enemmän tiedon saanti ja hyödyntäminen, läpinäkyvyys ja eettisyys. 23 maassa toteutetun tutkimuksen (Edelman Trust Barometer 2011) mukaan tuotteiden ja palveluiden laatu on edelleen tärkein yrityksen maineen rakentaja, mutta lähes yhtä tärkeitä ovat: rehellinen ja läpinäkyvä toiminta, luotettavuus sekä työntekijöiden kohtelu. Top 5:een mahtuu vielä kriteeri: viestii usein.
Asiakkaat, yhteistyökumppanit, rahoittajat, media ja työnhakijat ovat kiinnostuneita muun muassa yrityksen arvoista ja kuinka niitä toteutetaan, yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta, kuten sponsoroinnista, minkälaisia työntekijöitä sen palkkalistoilla on ja miten heitä palkitaan ja kohdellaan. Viimeaikaiset tapahtumat suomalaisessa yritysmaailmassa ovat lisänneet näistä asioista käytävää julkista keskustelua ja ohjaavat yritysten toimintaa – ja myös viestintää – jatkossa yhä vahvemmin.
Tulevaisuudessa osaaminen paitsi pirstoutuu, myös korostuu, ja kilpailu kaikkein kyvykkäimmistä yksilöistä kiristyy.
Maailmanlaajuisesti toimiva rekrytoinnin asiantuntija Manpower Group puhuu osaamisen aikakaudesta, Human Age, sekä ”talentismista” eli uudenlaisesta kapitalismista, jossa yksilöiden osaaminen saa merkittävän painoarvon liiketoimintaa edistävänä tekijänä. Kun asiantuntija valitsee työpaikkaansa, maineella on merkitystä. Se, miltä yritys näyttää ulospäin, minkälainen mielikuva yrityksestä on itsellä ja omassa vertaisryhmässä, on tärkeää. Hyvämaineisessa yrityksessä myös viihdytään paremmin, ja sille ollaan lojaaleja.
Hyvin johdettu, suunnitelmallinen viestintä on merkittävä maineen rakentamisen ja hallinnan väline. Viestintä ei ole itseisarvo. Se on työkalu, joka tukee yritystä hyvän maineen luomisessa. Hyvä maine puolestaan on jokaiselle yritykselle rahanarvoista, aineetonta pääomaa.
Avainsanat: asiantuntijuus, B2B, brändi, Human Age, maine, Manpower Group, ostopäätös, talentismi, thought leader, viestintä
Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi