Hyvä yrityskansalaisuus on kirjava käsite. Eräs tapa hahmottaa käsitettä on jakaa se vastuun eri kehiin.

Ytimessä on luonnollisesti se, että yritys toimii lainsäädännön, kansainvälisten sopimusten ja omien, usein lainsäädäntöympäristöä tiukempien, normien mukaisesti.

Toinen vastuun ulottuvuus on ympäröivän yhteiskunnan yrityksen toimintaan kohdistamat odotukset tai paineet. Tässä kohdin yrityksen tulee tunnistaa oma vaikuttavuutensa. Mitä laajempi vaikutus, sen laajempi yhteiskuntavastuu.

Vastuun kolmannessa kehässä on yrityksen maailmanparannusagenda.

Jotta tästä voi uskottavasti puhua ja toimia, on ensi huolehdittava ytimen ja vastuun toisen kehän kunnosta. Ne toimivat ikään kuin pääsylippuna maailmanparannus areenalle. Tässä suhteessa ne edustavat realismia.

Kolmannessa kehässä korostuu idealismi – halu muuttaa toimintaympäristöä laajemminkin kuin vain suhteessa omiin liiketoimintamahdollisuuksiin, joita perinteinen edunvalvonta edustaa.

Maailmanparannuksessa yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat ovat usein, vaikkakaan eivät aina, ketterämpiä ja aktiivisempia kuin julkisen sektorin toimijat.

Microsoftin näkökulmasta Suomessa korostuu tällä hetkellä kolme teemaa:

– Miten voimme yhdessä julkisen vallan toimijoiden kanssa luoda mahdollisimmat hyvät edellytykset kasvuyrittäjyydelle? Kuinka kasvatamme ja vahvistamme Nokian ja Microsoftin yhteistyön ympärille rakentuvan ekosysteemin kehittymistä? Kuinka saavutamme koko kansataloutemmekin kannalta elintärkeät tavoitteet: kilpailukyvyn, kasvun, yrittäjyyden ja vahvan työllisyyden.

– Miten tietotyön luonteen muuttuminen kehittää julkisten palveluiden tuottamisesta? Kuinka parannamme julkisten palveluiden laatua, saatavuutta ja tuottavuutta? Miten edistämme tietoyhteiskunnan tasa-arvoa – sitä että kaikilla on edellytykset hyödyntää esimerkiksi sähköisiä palveluita?

– Miten hyödynnämme tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessa? Kuinka saamme suomalaiset jo koulussa ottamaan tietotekniikasta parhaan hyödyn ja ylläpitämään suomalaisen koulun menestystarinaa?

Nokian strategiamuutos myllertää suomalaista IT-kenttää. Kyse on rakennemuutoksesta, joka tarjoaa paljon uusia mahdollisuuksia.

Nyt puhutaan ekosysteemeistä. Niillä tarkoitetaan jonkun teknologia-alustan ympärille rakentuvaa yritysten verkostoa.

Microsoft on erittäin vahva tällaisten ekosysteemien rakentaja. Jo tällä hetkellä Suomessa toimii yli 3000 yritystä, jotka rakentavat liiketoimintaansa Microsoftin teknologioiden varaan. Keskimäärin Microsoftin kumppaniyritys tekee Suomessa kahdeksan liikevaihtoeuroa jokaista Microsoft-liikevaihtoeuroa kohti. Kumppaniyritykset työllistävät Suomessa noin 17 000 ihmistä.

Mahdollisuudet uudelle kasvuyrittäjyydelle Suomessa ovat siis olemassa. Nyt poliittisten päättäjien kanssa on kyse siitä, miten julkinen valta rakentaa kilpailukykyä vahvistavan ja mahdollistavan ympäristön.

Microsoft on aktiivisesti mukana tässä vuoropuhelussa ja käytännön teoissa. Yhteydenpito suomalaisen innovaatiokentän kanssa on jatkuvaa. Kumppaneitamme ovat kaikille tutut TEM, Tekes ja Sitra. Kun Suomi uudisti rohkeasti korkeakoulurakennettaan, tuimme tätä tärkeäksi näkemäämme hanketta lahjoittamalla 1,8 miljoonaa euroa kolmelle eri yliopistolle.

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta vaatii paitsi kilpailukykyisen yritysympäristön ja kasvuyrittäjyyttä, myös hyviä julkisia palveluita ja parempaa tuottavuutta. Me uskomme, että yhdessä voimme rakentaa uuden tietotyön maailmaan perustuvia laadukkaita ja paremmin saavutettavia julkisia palveluita. Microsoftilla oma selvä kaupallinen intressinsä julkisten palveluiden kehittämisessä, mutta erityisen hienoa on, että voimme olla kehittämässä hallintoa kansalaisen kannalta helpommaksi ja tehokkaammaksi.

Kolmas keskeinen teema Suomessa on tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksessa. Meillä on laaja huoli koulutuksen tasa-arvosta sekä koulun arjen ja vapaa-ajan nopeasti kasvavasta digitaalisesta kuilusta. Oppilaat ovat erittäin eriarvoisessa asemassa tieto- ja viestintäteknologian monipuolisen hyödyntämisen suhteen. Erot kuntien ja koulujen välillä ovat liian suuria.

Samoin kuilu arjen ja koulutyön välillä kasvaa. Koululaisen tapa hyödyntää teknologiaa kotona eroaa koulujen arjesta valtavasti. Aikuiselle ero kotona ja töissä tapahtuvan hyödyntämisen välillä on varsin pieni. Moni tietotekniikkaa työssään käyttävä jatkaa sen parissa kotona rentoutuessaan: pelatessaan, ystävien kanssa viestiessään, musiikkia kuunnellessaan tai elokuvia katsellessaan. Koululaiset taas astuvat koulun portilla useimmiten vuosia taaksepäin. Kuten eräs koululainen tilitti: ”On kuin lentokoneeseen menisi. Kaikki elektroniset välineet on sammutettava.” Microsoft on mukana tämän koulujen ja kotien välisen tietotekniikkakuilun kaventamisessa. Kansallisen ylpeyden kohteemme, peruskoulun, on kuljettava tietoteknisen kehityksen kärjessä.

Me uskomme, että yrityksellämme on liiketoiminnan ytimen lisäksi myös yhteiskunnallinen tehtävä. Me haluamme agendamme kautta edistää kasvua, parantaa työllisyyttä ja kaikkien suomalaisten osallisuutta yhteiskunnassa.

Avainsanat: ProComma 1/2012, vaikuttajaviestintä, yrityskansalaisuus