Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Julkaistu

Viestinnän ammattilaisen tärkeimpänä tehtävänä, tutkitusti on rakentaa luottamusta. Hän perustaa väitteensä faktoihin ja noudattaa eettisiä periaatteita työssään. Propagandisti tekee juuri päinvastoin. Hän johdattelee harhaan ja vääristää totuutta tarkoituksenhakuisesti. Propaganda on vaarallista demokratialle eikä sitä pidä sotkea missään muodossa ammattimaiseen viestintään.

Helsingin Sanomat julkaisi 29.7.2019 jutun puolitotuuksia viljelevästä Britannian pääministeri Boris Johnsonista. Johnson on entinen toimittaja ja viihdyttävän esiintymisgenrensä takia lehtijutun mukaan myös viestinnän ammattilainen.

Kun siis brexit-vääntö jälleen alkaa ja samaistuttava Boris pitää palopuheita tukka pörrössä, kannattaa muistaa, että asialla on viestinnän ammattilainen.”

Viestinnän ammattilaisuus on kuitenkin todellisuudessa kaukana Boris Johnsonin harjoittamasta populismista. Johnson voi olla viihdyttävä esiintyjä, mutta puheiden ja kirjoitusten puolitotuuksiin perustuva sisältö ei ole eettisiin ohjeisiin perustuvaa ammattimaista viestintää vaan propagandaa, jonka olennainen päämäärä on psykologinen vaikuttaminen.

HS:n jutun vertaus viestintään on toki ymmärrettävää. Viestintä on usein epämääräinen käsite muille kuin ammattilaisille. Historiakin kummittelee. Viestinnän esimuoto tiedottaminen oli sidoksissa sodanajan propagandaan. Viestinnän ja propagandan pesäeron osoittaminen omassa ajassamme on kuitenkin paikallaan, koska populismiin liittyvä propagandan leviäminen on todella hankala ilmiö, jota vastaan tulisi yhdessä taistella.

Kylmäävää manipulaatiota

Propaganda on levinnyt 2010-luvulla populismipoliitikkojen toimesta. Ilmiöllä on muitakin nimityksiä, kuten disinformaatio ja informaatiovaikuttaminen. Puhutaan kylmän sodan paluusta ja psykologisesta sodankäynnistä.

Maailmansotien ajan karmivien kokemusten myötä propagandan musta olemus tunnetaan sen neutraalimpaa olemusta paremmin. Marek Fieldsin tuore kirja Lännestä tuulee. Britannian ja Yhdysvaltojen propaganda kylmän sodan Suomessa (Art House 2019) on tasokas tutkimus propagandan moninaisista muodoista lähimenneisyydessä. Venäläisten harjoittamasta informaatiovaikuttamisesta tiedämme, mutta vähemmän siitä, mitä tekevät länsimaat tai Kiina.

Diplomatiaan soluttautuneesta informaatiovaikuttamisesta voi lukea esimerkiksi kirjasta Diplomaattinen viestintä (ProComma Academic 2019, Janne ”Rysky” Riiheläisen ja Tiina Sotkasiiran artikkeli).

Vaarallisimmillaan propaganda on osatotuuksiin perustuvaa epäeettistä psykologista vaikuttamista suuriin massoihin. Brexit on hyvä esimerkki kyseenalaisen informaatiovaikuttamisen voimasta, jossa hyödynnetään trollausta. Ammattimaisen viestinnän tehtävä on ehkäistä organisaatioita haavoittumasta juuri tämänkaltaisten vaikuttamispyrkimysten edessä.

Viestinnän ammattilainen eheyttää

Boris Johnsonin tehtävänä näyttää olevan puolueellisen informaation jakelu. Hän toimii vähintäänkin harmaan propagandan alueella (ks. määritys, Fields, 13). Propagandistinen toiminta ei kaihda erimielisyyksiä. Ammattimaisen viestijän intressissä ei ole missään nimessä lietsoa eripuraa ja horjuttaa rauhaa vaan päinvastoin. Viestintä on neuvottelemista ja yhteisen ymmärryksen rakentamista. Viestinnällä torjutaan konflikteja.

Silloin kun yhteiskunnassa haetaan huomiota kyseenalaisilla, osatotuuksiin perustuvilla propagandan vaikuttamiskeinoilla, viestinnän ammattilaisen tehtävänä on muistuttaa ja paljastaa, mikä on totta ja mikä on eettisesti oikein. Ammattiviestijä on organisaationsa eettisyyden vartija.

Ammattimainen eettisyyteen perustuva viestintä on kunniallinen ammatti. Viestinnän ammattilaisuus on toisen maailmansodan jälkeen vaivalla rakennetun terveen demokratian hedelmä, upea aikaansaannoksemme, jota kannattaa vaalia. Eettinen viestintä on vastavoima populismille.

Kirjoittaja

  • Elina Melgin

    Kirjoittaja on Vaasan yliopiston työelämäprofessori. Hän on filosofian tohtori, dosentti ja tietokirjailija. Melgin tekee vanhemman neuvonantajan työtä mm. T-Medialle. Aiemmin Melgin toimi ProCom ry:n ja oy:n toimitusjohtajana. Hän on ProComin kriisiviestintäkoulutuksen ohjausryhmän jäsen.

    Lue lisää kirjoittajalta

Sinua saattaisi kiinnostaa myös