Jaa artikkeli:

Työurani alussa kuulin ohjeen “laita kaikki mitä olet pienimpäänkin mitä teet”. Työelämän murroksessa tämän ajatuksen noudattaminen ajaisi kenet tahansa työuupumukseen. Esimiehenä olen usein joutunut sanomaan, että tavoitteena on riittävän hyvä lopputulos.

Kyse ei ole pelkästään rajallisista resursseista. Kyse on viestijän toimintaympäristöstä ja julkisuudesta, jota luonnehtivat uudet mielipidevaikuttajat, valtava nopeus ja monimutkaisille kierteille lähtevät keskustelut.

Kehitystehtävissä on ympäristön muutosnopeuden takia siirrytty perinteisestä virtaviivaisesta projektimallista ketterään kehitykseen. Usein ratkaisuja testataan ja parannetaan heti alusta alkaen. Viestinnän suunnittelu on vastaavasti hypoteesien tuottamista, sillä ne toimivat keskeneräisessä maailmassa, kunnes tilanteet jälleen muuttuvat.

Huokoinen vuorovaikutus viestijöiden ja sidosryhmien kesken, tapa olla kontaktissa kuluttajien ja kansalaisten kanssa merkitsee paljon. Myös palvelumuotoilun metodit tukevat kehitystä, kun loppukäyttäjien tarpeet ja palaute ovat keskiössä.

Millainen on resilientti viestintätiimi?

Samoin kuin nopeatempoisessa tuotekehityksessä, viestintä on yhteistyötä. Työpaikkani tiimin arvostuksissa korostuu ratkaisujen kehittäminen yhdessä ja hyvän hengen rakentaminen. Sekä toimintakulttuuri, joka kannustaa myös kokeiluihin, rohkeuteen ja luovuuteen.

Resilienssillä tarkoitetaan muutosvalmiutta. Resilientti tiimi joustaa, mutta ei katkea. Se ei ole täydellinen, mutta kestää rasitusta ja kykenee luomaan ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin.

Kahdeksan havaintoa

Nämä asiat ovat tulleet esiin omassa työssäni ja keskusteluissa kollegoiden kanssa. Yhtä oikeaa mallia ei ole, mutta jotkut lähestymistavat toimivat erityisen hyvin.

1. Ole helposti lähestyttävä

“Hän ei ollut varmaan vuoteen puhunut kanssani, kunnes eilen tuli juttelemaan. En tosiaan tiennyt, mitä sanoa”, kertoi aikoinaan viestijä omasta esimiehestään. Etäisyyden ottaminen estää tiimiä ja esimiestä löytämästä toisiaan. Kun avaa keskeneräisiä ajatuksiaan ja huonojakin ideoitaan säännöllisesti ääneen, kutsuu muita mukaan pohdintaan. Tavoitteena on luottamuksen ilmapiirissä toimiva tiimi.

2. Muista omat arvot ja strategia
Organisaatio toteuttaa strategiaa; sillä on yhteinen suunta, suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi ja omat arvot. Niiden pohjalta viestijät arvioivat kehitteillä olevia viestinnän konsepteja. Julkisuus aaltoilee, ja silti oman viestin pitäisi olla johdonmukainen ja selkeä. Tässä on viestintästrategian paikka. Pysyvän ja muuttuvan välissä taiteileminen on kuitenkin yksi haastavimmista asioista alalla.

3. Edistä työhyvinvointia
Maailmassa on johtajia, jotka haluavat ylittää inhimillisen suorituskyvyn rajat. Jos esimies on ensimmäisenä aamulla töissä ja viimeisenä lähdössä, on vaikea itse riittää. Järkevä tasapaino työn ja yksityiselämän välillä on kaikille tavoittelemisen arvoinen. On hyvä huomata, että yli-innokas suhtautuminen omaan työhön saattaa myös heikentää tuloksia ja vähentää jaksamista.

4. Erota päätös ja mielipide
“Kävelin käytävällä ja pysähdyin kysyttäessä kertomaan oman ajatukseni asiasta. Sanani otettiin sellaisenaan ja kerrottiin eteenpäin päätöksenäni”, kertoi tuttu johtaja. Mielipiteiden ja päätösten erottaminen toisistaan voi selkeyttää vuorovaikutusta erityisesti isoissa organisaatioissa.

5. Etsi aktiivisesti kyvykkyyksiä
Viestinnässä tarvitaan nykyisin paljon erilaisia osaamisia ja kyvykkyyksiä. On valtavan palkitsevaa, jos pystyy auttamaan ihmistä saamaan oman osaamisensa käyttöön ja kukoistamaan työssään. Ja samalla ratkaiset myös ison osan itseäsi huolettaneista tehtävistä. Osaamista kannattaa aktiivisesti etsiä omasta tiimistä, organisaatiosta, kumppaneilta ja verkostoista.

6. Kehitä toisten huomioimista
Jos tavoitteena on tehdä huokoista viestintää, joka huomioi herkästi sidosryhmien tarpeet, se ei onnistu ilman empatiakykyä omassa tiimissä.

7. Auta merkityksen löytämisessä
“Miten viestijöitä motivoidaan jatkuvaan kehittymiseen, etenkin kun palkkioita on niukasti tarjolla?”, pohti taannoin julkishallinnossa toimiva tuttu esimies. Milleniaalit arvostavat usein työtä, jolla on myönteinen vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön. Työn merkityksellisyys motivoi muitakin. Erityislahjakkuuttamme viestijöinä on kyky kertoa muille, mikä organisaation tekemässä työssä on tärkeää.

8. Vahvista yhdessä työniloa
Ihmisiä motivoivat erilaiset asiat. Toimiva tiimi ei ole motivaatiotekijöistä vähäisimpiä.

Jaa artikkeli:

Avainsanat: , , , ,

Vt. viestintäjohtaja, Verohallinto. Kirjoittaja on toiminut kymmenen vuotta esimiehenä, näistä kaksi vuotta valtionhallinnossa. ProComin hallituksen jäsen 2008–2011. Twitter: @KatriRiekkinen

Yhteistyökumppanit

Gonin/Creative

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi