Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Hybridimalli haastaa perinteisen viestintäkulttuurin – tarve osaaville viestijöille on suurempi kuin koskaan

Julkaistu

Koronapandemia mullisti työelämää ja erityisesti työyhteisöviestintää kiihdyttämällä uusien digitaalisten viestintäkanavien käyttöönottoa. Se muutti perustavanlaatuisesti käsitystämme läsnäolosta ja vuorovaikutuksesta työelämässä. Hybridityö on tullut jäädäkseen ja parhaita toimintatapoja uuteen arkeen etsitään ja kokeillaan kuumeisesti. Viestijät voivat sujuvoittaa muutosta esimerkiksi luomalla yhteisiä pelisääntöjä ja valmentamisella.

Lisääntynyt työmäärä, viestintäkanavien moninaisuus, sisäisen viestinnän kuilut ja resurssien niukkuus asettavat tämän päivän viestijät tukalaan tilanteeseen. Haaga-Helia selvitti Ahjo Communications Oy:n toimeksiannosta, minkälaisia haasteita ja potentiaalisia kehityskohteita viestintätehtävissä toimivat näkevät viestinnässä tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Tutkimukseen vastasi 114 viestinnästä päättävää henkilöä.

Tutkimuksesta selvisi, että jopa 88 % vastaajista näki viestinnän roolin kasvavan tulevaisuudessa. Koronapandemian seurauksena eri viestintäteknologioiden käyttö moninkertaistui ja viestinnän työmäärän koettiin lisääntyneen. 87 %:lla vastaajista oli organisaatiossaan käytössään hybridimalli, jonka suurimmaksi haasteeksi koettiin yhteisöllisyyden puute. Sosiaaliset tekijät, kuten vuorovaikutus, yhteenkuuluvuuden ylläpitäminen ja tiimityöskentelyn onnistuminen, ovat tutkimuksen perusteella nousseet vaikeimmiksi asioiksi hallita ja toteuttaa uudessa hybridimallissa. Vain 6 % vastaajista koki, että hybridimallin kanssa ei ole ollut haasteita.

“Kaikki epävirallinen kanssakäyminen on vähentynyt radikaalisti. Työ on tehostunut niin, että on lähtenyt liikaakin "turhat" pois, eli sellainen epävirallinen asioiden pallottelu ja keskustelu on hävinnyt. On tullut uusia työntekijöitä, joita ei ole koskaan oppinut tuntemaan livenä. Mutta kyllä toisaalta olen huomannut, että ihmiset edelleen haluavat kiinnittyä työyhteisöönsä”, kommentoi yksi kyselyn vastaajista.

Viestijät ahdingossa

Viestinnällä on merkittävä rooli yhteisöllisyyden rakentumisessa. Kyselystä kävi kuitenkin ilmi, että viestintä on vakavasti aliresursoitu organisaatioissa. Jopa 79 % vastaajista koki viestinnän työmäärän lisääntyneen, mutta yli puolella vastaajista viestinnän resursseja ei oltu lisätty suhteessa kasvaneeseen työkuormaan. Tämä vaikuttaa suoraan työntekijöiden hyvinvointiin.

Eräs vastaajista arvioi, että suurimpana ongelmana on: ”Viestinnän ja markkinoinnin arvostuksen puute. Ei ymmärretä millaista osaamista ja muita resursseja, kuten aikaa ja rahaa, sen toteutus vaatii. Kaikkein pahinta on ajan puute. Kaikkea ei ehdi toteuttaa tai välillä edes suunnitella.”

Ilmapiirin muutokselle olisi tarvetta. Työyhteisöviestintä ei ole vain viestintä- tai markkinointiyksikön harteilla. Todellisuudessa onnistunut työelämä vaatii jokaiselta organisaation jäseneltä viestintä- ja vuorovaikutusosaamista sekä ymmärrystä sen merkityksestä.

 

Kaikki mukaan

Kun puhutaan saavutettavuudesta sekä monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden huomioonottamisesta organisaatioissa, on viestimisellä ratkaiseva rooli. Kyselytutkimuksesta selvisi, että 64 % vastaajista kokee sukupuolen neutraalin esiintuomisen toteutuvan vähintään melko hyvin organisaatiossaan, mutta muiden osa-alueiden, kuten seksuaalisen suuntautumisen, fyysisten rajoitteiden ja vähemmistökulttuurien, huomiointi oli heikompaa.

Valtaosa vastaajista koki, ettei sanallisessa ja visuaalisessa viestinnässä tuoda näitä edellä mainittuja asioita hyvin eikä huonosti esiin. Tässä mielessä monimuotoisuus ja inklusiivisuus ovat käsitteitä, joiden merkitykset eivät ole vielä kaikille yksiselitteisiä. 39 % vastaajista koki haluavansa lisätietoja ja tarvitsevansa ymmärrystä yhdenvertaisuuden toteuttamisessa viestinnässä, mutta ”ei hyvin eikä huonosti” -vastausten määrästä päätellen tarve vaikuttaisi todellisuudessa olevan suurempi.

 

Katse tulevaisuuteen – mikä avuksi?

Parhaimmassa tapauksessa kokonaisvaltaisesta viestintäosaamisen kasvattamisesta hyötyy koko organisaatio – ihmiset voivat paremmin ja arki soljuu helpommin, kun uudet käytännöt ovat mietittynä valmiiksi. Näin viestinnästä muotoutuu yritykselle arvokas kilpailuetu. Moderni viestintäkulttuuri on ihmislähtöinen, avoin ja aktiivisesti viestivä.

Pikavinkit muutoksen haltuun ottamiselle:

  • Sparraa ja ulkoista rohkeasti - ammattilaiset osaavat tarvekartoituksen, tehokkaan projektinhallinnan ja helpottavat kiirettä
  • Luokaa yhteiset pelisäännöt uutta työtä varten - sopikaa toimistokäytännöistä, eri viestintäkanavien rooleista sekä yhteisistä virkistyshetkistä
  • Valmenna esihenkilöt hybridityöskentelyn johtamiseen - läsnäolo ja vuorovaikutusosaaminen ovat entistä tärkeämpiä
  • Ota yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus huomioon puheessa, teksteissä ja teoissa - kuuntele palautetta herkällä korvalla

Kirjoittajat

  • Eva Torra

    Evalla on vahva tausta viestintä- ja markkinointijohdossa kansainvälisissä pörssiyhtiöissä. Eva on Ahjon partneri, johdon konsultti ja valmentaja ja vapaa-ajalla yksi kokeneimmista naisjohtajien mentoreista.
    Evalla on johtamisen MBA, yliopisto-opinnot psykologiasta ja viestinnästä ja hän on Certified Business Coach. Eva uskoo strategian ja viestinnän vahvaan liittoon – sosiaalisten suhteiden aikakaudella kaikki lähtee arvoista ja aidoista kokemuksista.

    Lue lisää kirjoittajalta