Innostuin helmikuussa VieHestä.
VieHe on Keski-Suomen Osuuspankin yksikkö, jossa työskentelee sekä viestinnän että HR:n asiantuntijoita. Pankin strategia on pilkottu käytännön projekteiksi, joista suurin osa on VieHen vastuulla. VieHen edustaja valitsee häntä kiinnostavan projektin, aikatauluttaa sen ja varmistaa, että se noudattaa pankin visiota, tavoitteita ja arvoja. Hän hakee ideoihinsa sparrausta työkavereiltaan ja toteuttaa projektin tiiminsä kanssa.
Tekemistä ohjaavat vuosikellot, joista yksi koskee viestinnän töitä ja yksi HR:n. Vieheläiset tekevät kellot yhdessä. Kaikki oppivat toisiltaan, ja homma sujuu.
Viestintä ja HR lyövät kättä myös Lemminkäisessä.
Lemminkäisen HR on jakautunut tiimeihin. Jokaisella tiimillä on oma vuosikellonsa, jonka se on tehnyt viestintävastaavan kanssa. Vuosikellosta tiimi, viestintävastaava ja muut näkevät, mitä tiimi tekee ja mitä viestinnän tarpeita sillä on vuoden mittaan. Viestintävastaava ja tiimi tapaavat toisensa kerran kuussa arvioidakseen mennyttä ja sopiakseen tulevasta.
Keski-Suomen Osuuspankki ja Lemminkäinen pyrkivät siihen, että suunnittelematonta tekemistä on mahdollisimman vähän.
Miksi?
Siksi, että työyhteisöviestintä on tehokasta vain, kun se suunnitellaan. Tehokkainta se on, kun viestintä ja HR suunnittelevat sen yhdessä. Kun viestintä ja HR istuvat samaan pöytään, tuloksena on pelkkiä hyötyjä.
Yhteinen suunnittelu varmistaa ensinnäkin sen, että viestintä ja HR asettavat yhteiset tavoitteet. Niiden ansiosta viestintä ja HR kulkevat samaan suuntaan.
Yhteisten tavoitteiden ansiosta viestintää on helppo suunnitella yhdessä pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Onnistunut pitkän aikavälin suunnitelma eli viestintästrategia auttaa viestintää ja HR:ää rakentamaan sellaista työnantajamainetta ja yrityskulttuuria ja sellaisia toimintatapoja, jotka edistävät koko organisaation tavoitteiden saavuttamista.
Lyhyen aikavälin suunnittelussa tukena ovat yhteiset vuosikellot. Ne auttavat viestintää ja HR:ää näkemään rekrytoinnin, perehdyttämisen ja osaamisen kehittämisen kokonaisuutena. Kun viestinnän ja HR:n edustajat käyttävät kelloa työkalunaan, jokainen tietää, milloin häntä tarvitaan ja mihin.
Vuosikelloa on toisinaan tarkennettava operatiivisen viestinnän suunnitelmalla. Simppelimmillään se on taulukkona, joka kertoo vastuuhenkilöt ja ajankohdat kellonaikoja myöten sekä jokaisen viestintätoimenpiteen tavoitteen ja sen, miten viestinnän onnistumista mitataan.
Sekä vuosikello että taulukko tekevät viestinnän ja HR:n työn näkyviksi. Ne myös sanallistavat hiljaisen tiedon ja varmistavat, että joku tarttuu työhön, jos joku toinen sairastuu tai lähtee lomalle.
Milloin sinä teit viimeksi viestinnän vuosikellon? Tai operatiivisen viestinnän suunnitelman? Entä milloin teit ne HR:n kanssa?
Kirjoitus on julkaistu ProComin jäsentiedote Profiilissa 2/2013, ja liittyy ProComin teemavuoteen HR:n ja viestinnän yhteistyö.
Avainsanat: henkilöstö, HR, viestintä, viestintäsuunnitelma, yhteistyö
Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi