Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Julkaistu

Viime aikoina on kyllästymiseen asti hoettu viestinnän digitalisaatiosta, yhteisömanageerauksesta ja diginatiiveista. Samalla tunnetut suomalaiset viestinnän gurut kyseenalaistavat yritysten viestintäosastojen kyvyn rohkeuteen.

Väitteessä on varmasti perää. Liian usein viestinnässä tukeudutaan vanhoihin kaavoihin, eikä esimerkiksi digitalisaation tuomia mahdollisuuksia oteta aidosti huomioon yrityksen kasvun tukemisessa. Viestinnän ammattilaisten niin pörssiyrityksissä kuin pienemmissä organisaatioissa kannattaakin hakea oppia uudelta, mielenkiintoiselta ammattiryhmältä, kasvuhakkereilta (growth hackers).

Kasvuhakkerointi on start up -yrityksissä kehitetty markkinointitaktiikka, joka yhdistää luovuuden, analyyttisen ajattelun ja sosiaaliset mittarit tuotteiden markkinoinnissa ja myynnissä mitattavan kasvun aikaansaamiseksi.

Kasvuhakkeri osaa hyödyntää ns. big datan tuomat mahdollisuudet ja kerätä sekä analysoida laajojakin tietomassoja markkinointia toteuttaessaan. Uutta tässä ammatissa on se, että siinä yhdistyvät koodarin taidot ja markkinointiosaaminen. Myös yrittäjähenkisyys ja into kokeilla uusia asioita ovat tyypillisiä kasvuhakkerin ominaisuuksia.

Sosiaalisen median yhtiöiden kuten Facebookin ja Twitterin lisäksi onnistuneesta kasvuhakkeroinnista on esimerkkejä muuallakin mediamaailmassa; taktiikkaa hyödyntää esimerkiksi amerikkalainen mediayhtiö Buzzfeed, joka on luovilla taktiikoillaan kasvattanut verkkojulkaisun suosiota 150 miljoonaan kävijään vuodessa. Suomessa muun muassa Reaktor ja Kauppalehti ovat rekrytoineet kasvuhakkereita.

Mitä sitten? Mitä viestinnän parissa toimiva voi oppia kasvuhakkeroinnista? Paljonkin. Todellinen kasvuhakkerointi on paljolti viestinnän hakkerointia ja oikeiden kohderyhmien tavoittelemista luovasti ja kustannustehokkaasti.

Onnistunut viestintä tavoittaa oikeat kuulijat, jotka innostuvat välittämään viestiä yhä useammalle ihmiselle. Kasvuhakkerin taidoista kannattaa siis poimia ainakin nämä.

  1. Hyödynnä uusia alustoja ja tekniikoita

    Viestijöiden työ on tulevaisuudessa entistä enemmän sosiaalisia alustojen, mittausjärjestelmien ja verkon hakukoneoptimoinnin ymmärtämistä. Siinä missä alan ammattilainen hallitsee viestinnän lainalaisuudet, pitää myös kyetä ymmärtämään uusien alustojen toimintalogiikkaa.

  2. Luo jaettavaa sisältöä

    Tee sisällöistäsi mahdollisimman jaettavia. Sisältö täytyy paketoida mahdollisimman moneen formaattiin, jotta sen löydettävyys voidaan maksimoida. Suosio sosiaalisessa mediassa vaikuttaa myös hakukoneiden rankkauksiin.

  3. Keskustele

    Perinteisen tiedottamisen malli ei enää toimi eikä viestijän työ ole ohi, kun lehdistötiedote on julkaistu. Jotta viestisi tavoittaa mahdollisimman monen toivotulla tavalla, herätä keskustelua ja sitouta kohderyhmiäsi. Kuuntele yleisöäsi ja tarkenna viestiäsi tarvittaessa. Sosiaalisen median aikakaudella tämä mahdollisuus on tärkeä hyödyntää. Jos ja kun omat resurssit eivät riitä, värvää yrityksesi tulisielut mukaan dialogiin.

  4. Ole data-utelias ja analysoi

    Mittaa ja analysoi viestiesi vaikutusta ja muuta tarvittaessa toimintaa mittaustulosten perusteella. Parhaat brändit kuuntelevatkin yleisöään reaaliaikaisesti ja muokkaavat viestejään heidän tarpeiden mukaan, heidän edes sitä huomaamatta. Luotaa, mikä toimii ja muuta taktiikkaa sen mukaisesti, vaatipa se sitten viestin muokkaamista tai kanavan vaihtamista.

    Muista, että olet myös tärkeä linkki johdon ja kentän välillä. Informoi siis johtoa ja auta heitä kääntämään liiketoimintaa toiseen suuntaan, jos heikot signaalit niin osoittavat.

  5. Älä pelkää

    Älä pelkää yrittää ja epäonnistua. Epäonnistumisista oppii ja viestiä voidaan muuttaa, jos se ei toimi. Tehokkain viesti syntyy vain rohkealla kokeilulla ja nopealla reagoinnilla.

Kirjoittaja

  • Jane Toikka & Lotta Ala-Kulju

    Viestintäpäällikkö Lotta Ala-Kulju ja yhteisömanageri Jane Toikka työskentelevät Alma Median konserniviestinnässä median digitaalisen murroksen pääkallopaikalla. Muutoksen keskellä työssä korostuvat yhtiön digikasvun tukeminen, digiosaamisen kasvattaminen, ketterän ja yhteisöllisen yrityskulttuurin kirvoittaminen sekä henkilökunnan rohkaiseminen viestintään. Jännitystä työpäiviin tuovat erilaiset kokeilut uusien kanavien ja luovien viestintäratkaisujen parissa.

    Lue lisää kirjoittajalta

Sinua saattaisi kiinnostaa myös