Reilu viikko sitten Helsingissä tapasivat kansainvälisen politiikan kokenut peluri, populisti ja diplomaatti. Mitä kukin osapuoli saavutti tapaamisella ja mitä se kertoo poliittisen viestinnän tavoista?

Putinlainen maailmakuva vahvistui

Politiikan kovaksikeitetty peluri presidentti Putin osoitti Helsingissä, miten tapaaminen voidaan saada palvelemaan useampiakin poliittisia tarkoituksia. Näistä kaksi nousi yli muiden.

Ensinnäkin Putin profiloi kokouksen kahden tasaveroisen suurvaltajohtajan tapaamiseksi. Läpi kokouksen Putin vahvisti toimillaan kuvaa itsestään vahvana johtajana. Hän odotutti Trumpia noin tunnin ja esiintyi tiedotustilaisuudessa itsevarmasti. Vastauksissaan hän rivien välissä vähätteli Trumpin menneisyyttä liikemiehenä. Aliarvioimatta Putinin taitavuutta, onnistuminen tiedotustilaisuudessa oli luonnollisesti helpompaa, kun osa kysymyksistä oli etukäteen sovittu Venäjän median edustajien kanssa.

Toiseksi Putin käytti kokousta vahvistaakseen venäläistä viestiä moninapaisesta maailman- ja turvallisuusjärjestyksestä. Hän ruokki eurooppalaisia huolia Itämeren alueen turvallisuudesta sekä Yhdysvaltojen sitoumuksesta kumppaneihinsa. Putinin vahvisti tätä viestiä jo saapuessaan Helsinkiin – epäillään, että hänet tapaamiseen tuonut lentokone loukkasi Viron ilmatilaa. Kokouksen jälkeen Kreml on ilmoittanut, että Venäjä on valmis toimeenpanemaan kokouksessa tehdyt turvallisuuspäätökset täsmentämättä, mitä ne ovat. Venäläisen median lisäksi Trump on auttanut Putinin viestin läpimenoa muun muassa kyseenalaistamalla, miksi Yhdysvaltojen pitäisi puolustaa Nato-kumppani Montenegroa.

Trump hajottaa saamatta valmista

Trumpin päätös tavata Putin oli looginen jatke hänen hajota ja uudelleenrakenna -taktiikalleen. Populistiseen tapaansa Trump on koko kautensa ajan pyrkinyt murtamaan politiikan ja diplomatian totuttuja toimintatapoja, johon kuuluu diktaattorien kanssa neuvotteleminen sekä vanhojen sopimusten ja liittolaisten kyseenalaistaminen.

Trumpin julkiset avaukset ja kommentit eivät kuitenkaan ole vahinkoja tai tyhmyyden osoituksia, jollaisina moni Trumpin kriitikko ne kuittaa. Kuvaavaa on, että tunnetuin suomalainen poliittinen populisti Timo Soini on jo pitkään kertonut ihailevansa Trumpin viestintää, jonka avulla Trump ikään kuin puhuu suoraan äänestäjilleen ja hallitsee mediatilaa.

Trumpin taktiikkaan sisältyy paljon riskejä, jotka realisoituivat Helsingissä vakavammin kuin kertaakaan aiemmin hänen kautensa aikana. Kommenttia, jossa Trump väheksyi omia turvallisuusorganisaatioitaan ja korosti luottamustaan Putiniin, kritisoivat jopa monet hänen läheisimmät kannattajansa.

Kiinnostavasti yhdysvaltalainen media ja poliittiset vaikuttajat tukivat siis kritiikillään epäsuorasti Putinin onnistumista Helsingissä.

Samalla kommentti sai aikaan sen, että Trumpin toiminta Helsingissä muistetaan lähinnä tästä lipsautuksesta. Kiinnostavasti yhdysvaltalainen media ja poliittiset vaikuttajat tukivat siis kritiikillään epäsuorasti Putinin onnistumista Helsingissä vahvistamalla Trumpista kuvaa kokemattomana ja ohjailtavissa olevana johtajana.

Helsingissä kokemus ja kova reaalipolitiikka päihittivät populismin. Epäonnistuminen ei tarkoita sitä, että Trump tulisi muuttamaan toimintatapaansa jatkossa. Se on hänen poliittisen toimintansa ydin. Ilman Twitterissä ja mediassa säheltävää Trumpia, ei ole Trump-todellisuutta.

Suomen kannalta kokouksen tulokset ratkaistaan myöhemmin

Entä mitä tapaamisesta jäi käteen Suomelle? Presidentti Niinistön mukaan kokous vahvisti Suomen ja sen johtajien roolia maailmanpolitiikan välittäjinä, diplomaatteina. Kuva pragmaattisena ja tehokkaana maana ainakin varmasti kasvoi, sillä järjestelyt keräsivät kiitosta yksimielisesti.

Tapaamisen aiheuttama keskustelu osoitti toisaalta jälleen, että ajatus Suomesta sillanrakentajana ei ole yksinkertainen. Tätä kuvasti jo tapaamista edeltänyt kiivas väittely siitä, oliko ulkoministeriön valitsema logo tapaamiselle suurin visuaalinen epäonnistuminen pitkään aikaan. Moni suomalainen vaikuttaja näki logossa sinisen ja punaisen ympyrän väliin jääneen valkoisen tai harmaan alueen vieneen Suomen ajatuksen tasolla välittömästi takaisin suomettumisen aikaan. Logo ei herättänyt Suomen ulkopuolella huomiota, mutta Suomen roolia ja merkitystä kokouspaikkana pohtivat myös useat kansainväliset mediat. Presidentti Niinistö pyrki selventämään Suomen roolia korostamalla useissa haastatteluissaan, että neutraali ei ole sopiva sana kuvailemaan Suomen nykyasemaa.

Suomen kannalta olennaisin kysymys on, miten tapaamista hyödynnetään Suomen poliittisessa viestinnässä tästä eteenpäin. Pystyykö Suomi hyödyntämään sen edun, jonka voi sanoa syntyneen siitä, että Niinistö on juuri keskustellut sekä Yhdysvaltojen että Venäjän johtajien kanssa? Työ ei siis päättynyt kokoukseen, vaan on vasta alkanut. Niin kuin usein diplomaateilla poliittisten tapaamisten jälkeen.

Jaa somessa

Avainsanat: , , , ,

Johtava asiantuntija, Miltton. Twitter: @susanna_eskola

Yhteistyökumppanit

Gonin/Creative

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi