Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Julkaistu

Ärsyttävätkö journalistien jatkuvat kysymykset ja haastattelupyynnöt? Oletko mediassa esillä enemmän kuin haluaisit? Ei hätää, näiden yleisten töppäysten avulla varmistat, ettei toimittaja enää häiritse rauhaasi.

1. Änge tiedotteen otsikkoon 18 sanaa ja kolme eri teemaa. Leipätekstissä luettelet organisaation kuulumiset saman tien viimeisen puolen vuoden ajalta, kun on tuo viestintä viime aikoina tupannut unohtumaan.

2. Hyvä vaihtoehtoinen toimittajankarkotusotsikko on niin sanottu kenkälaatikko-otsikko, joka kertoo viestin aiheen tai tyylilajin, mutta ei mitään sen mahdollisesti kiinnostavasta sisällöstä. Mallikelpoinen kenkälaatikko-otsikko voisi olla esimerkiksi ”Mutakauha Oy:n tilinpäätös” tai ”Lehdistötiedote 1.7.2020”.

3. Lupaa tiedotteesi lopussa, että lisätietoja antaa toimitusjohtaja Se Ja Se. Jätä kuitenkin kertomatta kyseiselle johtohahmolle, että hänelle on moinen puhehenkilön rooli varattu. Toimita tiedote medialle silloin, kun toimitusjohtaja on mannertenvälisellä lennolla tai muutoin tavoittamattomissa seuraavat kuusi tuntia.

4. Lähesty toimitusta verotietojen julkistamispäivänä tai heti jonkin suuronnettomuuden jälkeen. Lupsakka jutustelu varmaankin rauhoittaa puheluusi vastaavaa journalistia stressaavan tilanteen keskellä: ”Juujuu, kyllä mie ymmärrän että kiirettä pitelee, niinhän meillä kaikilla, se on tätä nykymenoo, mutta ennen kuin rouva uutispäällikkö sulkee luurin, niin passaako vielä paljastaa näiden avajaiskemujen pääesiintyjä? Viijen pisteen vihje: entinen kansanedustaja, siniset rillit, ’mä maalaispoika oon…’ mistä tulikin kuule mieleeni hupaisa sattumus jonka kuulin kyläjuhlilla toissa suvena. Tän sie voisit kirjottaa siihen juttuus, kuuntelepa… haloo?”

5. Medialle tarjottavat uutisaiheet tulee pohtia yksinomaan organisaation omasta näkökulmasta. Tiedotteella on syytä pyrkiä mielistelemään omaa pomoa tai vahvistaa tiimin luottamusta erikoisosaamiseensa. Suuren yleisön näkökulma pitää unohtaa, sillä muuten tiedotteesta voi tulla yleisesti ymmärrettävä ja kiinnostava. Miksi kosiskella massoja yleiskielisillä selvityksillä siitä, mitä toimintanne merkitsee tavalliselle kansalaiselle?

6. Jos tiedote on tarpeeksi hyvä, sen kohdennusta on turhaa pohtia ja muita viestintätoimia toimitusten suuntaan tuskin tarvitaan? Siispä lähetä sama tiedote samalla hetkellä kaikkiin niihin tuhansiin mediamaailman osoitteisiin, jotka joku on koonnut käyttämääsi tiedotejakelupalveluun.

7. Kun toimittaja haluaa haastatella jotakuta organisaatiostanne, odottakoon rauhassa vuoroaan. Varaa vaikkapa ensi viikon torstaiksi tuokio haastattelupyynnön tarkemmalle pohdiskelulle.

8. Suostu haastattelupyyntöön vain sillä ehdolla, että yrityksen johto ja markkinointiosasto saavat tarkistaa jutun ja halutessaan kieltää sen julkaisemisen.

9. Haastattelupyynnöillä ei pidä vaivata firman toimitusjohtajaa tai varsinaisia toimiala-asiantuntijoita. Jos toimittaja haluaa teiltä lausunnon, viestintäpäällikkönne markkinointijargon saa luvan kelvata. Ylipäätään markkinoinnin ja viestinnän raja-aidat kannattaa pyrkiä kaatamaan, varsinkin mediaviestinnässä (jos sen todellinen tarkoitus on mediahuomion välttely).

10. Toimittajan kiperistä kysymyksistä selviää valehtelemalla asiat parhain päin. Opeta tämä organisaation asiantuntijoille, joita hirvittävät liialliseen mediahuomioon liittyvät paineet. Hanki toimittajapiireissä epäluotettavan haastateltavan maine, niin voit olla melko varma, ettei nimesi vilise uutisotsikoissa kyllästymiseen asti (ainakaan myönteisessä sävyssä).

11. Jos sitaatteja tarkistaessasi huomaat, ettei juttu anna organisaatiostanne yksiselitteisen myönteistä kuvaa, kiellä toimittajalta jutun julkaisu. Jos toimittaja kuitenkin julkaisee sen, raivoa siitä somessa. Väitä, että sitaattisi on ”irrotettu asiayhteydestään” ja että juttu on ”täynnä virheitä”. Jos sinua pyydetään yksilöimään nuo virheet, älä yksilöi, vaan lupaa sen sijaan, että kaikki selviää aikanaan oikeussalissa.

12. Hyvä taka-ajatus mediahuomion välttelyssä on: ”Minä pyrin julkisuuteen, koska julkisuus hyödyttää minua ja taustayhteisöäni. Tämän toimittajan tärkein tavoite tätä juttua tehdessään on hankkia meille sitä julkisuutta.” Varo miettimästä asiaa median ja yleisön kannalta tyyliin: ”Minä haluan auttaa tätä toimittajaa työssään, jotta hän saisi kiinnostavaa, yleisölle jopa hyödyllistä sisältöä tiedotusvälineeseensä.”

13. Älkää tiedottako asioistanne lainkaan. Eikös toimittajien työ ole etsiä aiheita juttuihinsa? Media kyllä löytää sinut ja organisaatiosi, jos haluaa löytää. Jos ei löydäkään, muista kuitenkin somekanavissasi kyräillä, että miksi he kirjoittavat vain kilpailijoistasi.

Kirjoittajalta ilmestyi kesäkuussa kirja Ansaittu julkisuus – kaikki olennainen mediaviestinnästä: https://shop.almatalent.fi/ansaittu-julkisuus

Kirjoittaja

  • Jaakko Kilpeläinen

    Kilpeläinen on viestinnän asiantuntija sekä tietokirjailija, joka pyörittää pientä Markkinointi- ja viestintätoimistoa nimeltä Näkyy ja Kuuluu. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa toimittajana ja Journalistiliiton tiedottajana. Hänen kirjansa Ansaittu julkisuus – kaikki olennainen mediaviestinnästä ilmestyi kesäkuussa 2020. Twitter: @kilpelainen81

    Lue lisää kirjoittajalta