Koronapandemian edetessä siirrytään kriisiviestinnästä tsemppiviestintään. Ohjeistuksia, päivityksiä ja tiedotteita on nyt pumpattu viikkoja adrenaliinin voimin. Seuraava vaihe saattaa olla vielä astetta haastavampi meille viestijöille: yhteistä suunnan luomista tilanteessa, jossa epävarmuus on ennennäkemätöntä.

Henkilöstöviestintä on yritysviestinnän kuningaslaji ja äärimmäisen vaikeaa jo normiolosuhteissa – henkilöstökyselyissä sisäinen viestintä nousee perinteisesti kehityskohteeksi. Epävarmuuden ja etätyöskentelyn aikakautena on entistäkin tärkeämpää yhdistää taidokkaasti viestinnän pehmeitä genrejä, kuten arvo- sekä kulttuuriviestintä, perinteisiin koviin genreihin kuten talous- ja strategiaviestintään. Yhteen hiileen puhaltaminen ja osallistaminen korostuvat kriisiaikana, mutta niin myös tiukat faktat liittyen liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tiivis viestinnällinen yhteistyö HR:n, liiketoimintojen, taloustoiminnon ja koko johdon kesken korostuu entisestään poikkeustilanteessa. Jos koronan alku oli yksisuuntaista tiedottamista, nyt viestinnän on tuettava vuorovaikutusta ympäri organisaatiota.

Jos koronan alku oli yksisuuntaista tiedottamista, nyt viestinnän on tuettava vuorovaikutusta ympäri organisaatiota.

Kun kielteistä asiaa on paljon ja loppua epävarmuudelle ei ole (vielä) näkyvissä, viestinnällä on tärkeä rooli mahdollisuuksien esilletuomisessa haasteiden rinnalla. Tempon ylläpitäminen, toivon luominen ja katseiden suuntaaminen koronan jälkeiseen aikaan tulee olla viestinnän prioriteetteja seuraavien kuukausien aikana. Vaikka henkilöstö on sidosryhmänä ykkössijalla tässäkin tilanteessa, samalla on varmistettava, että kaikilla sidosryhmillä on yhtenäinen kuva yrityksen tilanteesta.

Kriisitilanteessa tehdään usein varman päälle viestintävolyymia. Tilanne vaatii oikeutetusti täyden fokuksen. Viimeiset viikot ovatkin monille meistä olleet aamusta iltaan ”koronaa, koronaa, koronaa”.

Kun poikkeustila pitkittyy, on kuitenkin pohdittava, miten asteittain raivataan tilaa myös muulle.

Kun poikkeustila pitkittyy, on kuitenkin pohdittava, miten asteittain raivataan tilaa myös muulle. Vaatii aikaa ja rohkeutta miettiä pragmaattisesti, mitä arvoa viestintä luo ja priorisoida sen mukaan. Tämä tasapainottelu reaktiivisen ja proaktiivisen välillä on vaikeaa, joskin välttämätöntä. Kriisi voi hetkellisesti pysäyttää kehityksen ja vauhdin, mutta vain hetkellisesti. Viestintä on keskiössä, kun on aika jarruttaa. Kun varovaisesti ja kokeillen painamme taas kaasua, viestintä on siinäkin paalupaikalla. Ja koko ajan pitäisi pitää moottori käynnissä – siksi tsemppiviestintä.

Lisää artikkeleita tältä kirjoittajalta:

Kirjoittajan arkisto

Avainsanat: , , ,

Pelagia toimii viestintä- ja markkinointijohtajana IT-yhtiö Enfossa. Pelagian sydän sykkii etenkin henkilöstöviestinnälle, joka tuo yhteen ihmisiä ja luo suuntaa ja siksi menestystä organisaatiolle. Pelagia pitää kunniassa viestinnän kokonaisvaltaisuutta, olennaisuutta ja innostavuutta. Aiemmin Pelagia toimi johtavana viestintäkonsulttina Milttonilla.
Twitter: @PelagiaWolff

Yhteistyökumppanit

Gonin/Creative

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi