Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Julkaistu

Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen professori Hannu L. T. Heikkinen kirjoitti joulukuussa HS:n mielipidepalstalla, että suomalaisten ei kannata vilkuilla muiden maiden oppeja, koska juuri suomalaisten koulutusosaminen toimii esimerkkinä muille. Näinhän se on: Suomi loistaa koulutusosaamisellaan erilaisten kansainvälisten tutkimustulosten valossa.

Menestys kumpuaa potentiaalista

Samaan aikaan kun Suomella on ainutlaatuinen optio lunastaa koulutusosaamiseen perustuva brändiarvonsa, juuri siitä on leikattu ja rajusti. Kansalaiset ihmettelevät, meneekö Suomella todella niin surkeasti, että se leikkaa siitä, missä se menestyy.

Mitä menestys oikein on? Filosofi Maija-Riitta Ollilan sanoja lainatakseni, menestys on oman potentiaalin toteuttamista.

Suomi tunnisti koulutukseen liittyvän potentiaalinsa jo kauan ennen kuin maa oli itsenäinen. Meillä on kiittäminen Runebergia ja muita kansakuntamme viisaita, jotka näkivät oman kielen ja lukutaidon leviämisen tulevaisuuden menestystekijöinä. Meillä on kiittäminen jälleenrakennuksen ajan poliitikkoja ja kutsumusammatissa toimineita opettajia. Köyhänkin perheen lapselle mahdollistui tie parempaan elämään.

Vuosikymmenten tahtotilasta panostaa tasa-arvoiseen koulutukseen ja sivistykseen versoi pitkässä kaaressa sellaista pääomaa, jonka päälle niin rikas kuin köyhäkin ymmärsi.

Uudistumiskyky menestyksen mittana

Se, että Suomi voi viedä koulutusosaamista sellaisiin maihin, joissa vasta uneksitaan tasa-arvoisesta koulutuksesta, voi lopulta osoittautua kuitenkin hetkelliseksi. Koulutustaitojen uudistuminen digitaaliajan työelämää ja yhteiskuntaa varten vaatii nimittäin resursseja. Sen sijaan, että koulutuksesta leikataan, siihen pitäisi päinvastoin investoida. Menestyksen yksi tärkeä mitta on uudistusmiskyky.

ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry haluaa olla rohkeasti puolustamassa koulutuksen jaloa arvoa. ProCom katsoo, että juuri avoin ja kaikille mahdollinen koulutus on avain kasvaneisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Faktapohjainen tieto ja nuorille opetettava medialukutaito ehkäisevät propagandan leviämistä. Kulttuurisen erilaisuuden ymmärrys edistää rauhanomaista kanssakäymistä ja ehkäisee ennakkoluuloja ja vihapuhetta yhteiskunnassa. ProCom korostaa sivistyneen viestinnän ja vuorovaikutuksen voimaa hyvinvointivaltion perustana.

Sijoittaminen koulutusosaamisen jalostamiseen on parasta, mitä Suomi voi kansalaisilleen ja muulle maailmalle antaa.

Kirjoittaja

  • Elina Melgin

    Kirjoittaja on Vaasan yliopiston työelämäprofessori. Hän on filosofian tohtori, dosentti ja tietokirjailija. Melgin tekee vanhemman neuvonantajan työtä mm. T-Medialle. Aiemmin Melgin toimi ProCom ry:n ja oy:n toimitusjohtajana. Hän on ProComin kriisiviestintäkoulutuksen ohjausryhmän jäsen.

    Lue lisää kirjoittajalta

Sinua saattaisi kiinnostaa myös