Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Julkaistu

Maailma ei välttämättä kehity tavalla, jollaiseksi me sen toivoisimme kehittyvän. Talous ja elintaso saattavat piankin kääntyä noususta laskusuuntaan. Uhkia on näkyvissä, sillä elämä eri mantereilla jakautuu yhä selvemmin hyvin ja huonosti toimeentuleville alueille. Afrikasta ja Lähi-idästä lähdetään jo nyt, mutta tulevaisuudessa vielä useammin pakoon, paremman elämän toivossa. Miten Suomessa on varauduttu massiiviseen maahanmuuttoon?

Viime vuonna maailmassa oli yli 68 miljoonaa ihmistä, jotka joutuivat jättämään kotiseutunsa pakon edessä. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan jopa yli 25 miljoonaa ihmistä joutuu vuosittain pakenemaan kotoaan luonnonoloihin ja -katastrofeihin liittyvistä syistä. Näiden lukujen valossa Suomeen vuoden 2016 ”pakolaistulvan” aikana tulleet reilu parikymmentä tuhatta pakolaista ovat vain miniatyyrimainen alkusoitto tulevalle. Tästä tulevaisuuden ennusteesta keskustellaan mediassa yllättävän vähän. Miksi?

Mitä tapahtuu, kun maamme rajoille alkaa keräytyä satojatuhansia pakolaisia suojaa, ruokaa ja tulevaisuutta etsien EU:n pakolaispolitiikan linjauksista ja populistien lupauksista huolimatta? Mikään linjanveto paperilla eivätkä varsinkaan piikkilanka- tai edes muuriesteet kykene estämään kansainvaellusta, joka on ennustusten mukaan väistämätön, vain ajan kysymys.

Puolueiden kriisivalmius, onko sitä?

Yritysmaailmassa varaudutaan nykyään päättäväisesti kriisiuhkiin ennakoimalla ja luomalla toimintamalleja, joiden avulla kriiseistä selvitään mahdollisimman vähillä vahingoilla. Kysymys on paitsi maineesta myös ja ennen kaikkea selviytymisestä. Mutta miten toimii Suomen poliittinen kenttä? Politiikassa ei nosteta tarpeeksi globaaleja uhkakuvia esille edes keskusteluun kenties siksi, että edessä odottavat kannatusmittaukset ja tärkeät vaalit. On turvallisempaa esittää tulevaisuus myönteisenä kuin uhkakuvien valtakuntana.

Sekä luonnonkatastrofit että ihmisen aiheuttamat katastrofit ovat Suomen tulevaisuutta väkivaltaisesti muokkaava ilmiö, joka muuttaa lopulta kaiken, identiteettimmekin.

Kun vesi loppuu tai tulva vie talot, kun sota murskaa kirkot, kansainvaellus on väistämätöntä. Sekä luonnonkatastrofit että ihmisen aiheuttamat katastrofit ovat Suomen tulevaisuutta väkivaltaisesti muokkaava ilmiö, joka muuttaa lopulta kaiken, identiteettimmekin.

On liian helppoa sortua päivittelemään kotimaista sote-problematiikkaa tai syntyvyyden laskua. Ennustukset siitä, mitä tapahtuu, jos maahamme vyöryy valtavasti erilaisia maahanmuuttajaryhmiä, ovatkin jo vaikeampia asioita yhteiskunnalliseen keskusteluun. Miten sujuu kotouttaminen? Mitä tapahtuu hyvinvointivaltion rakenteille? Tulemmeko totaalisen yllätetyiksi?

Kansanliikkeelle tilausta?

Olisi tärkeä pohtia, mitä Suomi itsenäisenä valtiona ja osana EU:ta tekee ongelman ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi kehitysavun ja oikeudenmukaisen kaupankäynnin alueilla. Avain ratkaisuun ei ainakaan voi olla se, että kehitysapua pienennetään. Yhtä lyhytnäköistä on Euroopan Unionin maiden välinen kiistely pakolaiskiintiöistä ja -vastuista. Vaikeneminen on suorastaan väärin.

Massiivisen maahanmuuton kriisiin pitäisi valmistautua kunnolla. Siihen pitäisi valmistautua myös keskustelemalla. Sitä voimme me markkinointiviestinnän ihmiset edistää. Jos puolueet eivät tätä tehtävää suorita, tarvitsemme kenties kansanliikkeen, entisen vihreän liikkeen henkeen, jossa globaalit haasteet otettiin vakavasti esille. Nykyisin esimerkiksi luonnonsuojelu kuuluu kaikkien puolueiden agendalle.

Kirjoittaja

  • Päivi Holmqvist

    Kirjoittaja on hasan communicationsin toimitusjohtaja ja partneri, jota päivittäisen työn ohella innostaa muuttuva maailma ja paremman kommunikaation tuomat mahdollisuudet muutoksenhallinnassa. @PHolmqvist

    Lue lisää kirjoittajalta