Jaa artikkeli:

Aikoinaan television ja elokuvan parissa työskennellessäni opin, että varsinkin draamatuotannoissa kaikki tuotannossa tehtävät päätökset lopulta aina pohjautuvat tarinaan. Se on elokuvantekijän tärkein työväline. Tämä tuli todeksi viimeistään siinä vaiheessa, kun näin ohjaajan itkemässä järveen pudonneen käsikirjoitusplarinsa perään.

“Halusitpa tai et, olet tunteen välittämisbisneksessä. Ilman tunteiden liikahdusta kukaan ei innostu ideoistasi, yrityksestäsi. Hae oppia niiltä toimialoilta, jotka ovat tunteen välittämisen mestareita – musiikista, elokuvista, taiteesta – ja tuo näitä elementtejä omaan liiketoimintaasi ja organisaatioosi.”- Anssi Tuulenmäki

Elokuvan tarina on kirjoitettu käsikirjoituksen muotoon. Se on ohje, joka auttaa pääsemään haluttuun lopputulokseen.

Yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä on monia samankaltaisia mahdollisuuksia mennä harhaan kuin elokuvan tekemisessä. On asioita jotka kiiltävät, houkuttelevat. Se yksi viime viikonloppuna bongattu kuvauspaikka olisi kyllä kiva saada mukaan tähän leffaan, saattaa ohjaaja pohtia. Onpa ihana kaulakoru, sopisiko se pääroolin esittäjälle ekaan kohtaukseen, kysyy taas puvustaja. Samalla tavalla mietimme liiketoiminnassa  erilaisia isoja ratkaisuja ja pienempiä valintoja.

Mutta toisin kuin liiketoiminnan ammattilainen elokuvan ohjaaja ja työryhmä palaavat aina samaan kysymykseen: tukeeko tämä tarinaamme? Onko tämä seikka olennainen, välittääkö se katsojalle jotain uutta ja tärkeää infoa? Onko käyttö perusteltua tarinan näkökulmasta?

Eli palataan käsikirjoitukseen ja analysoidaan valintaa tarinan näkökulmasta. Jos ei tue tarinaa, pois vain! Ylimääräiselle ei ole tilaa kun rakennetaan tarinatuotetta nimeltä elokuva. Mukaan huolitaan vain kaikki se, joka resonoi tarinan kanssa ja palvelee siten tarkoitustaan elokuvakerronnan kokonaisuudessa.

Mutta miksi höpisen sinulle, viestinnän ammattilainen, television ja elokuvan tekemiseen liittyviä asioita?

Olen vahvasti samaa mieltä Anssi Tuulenmäen kanssa siitä, että meillä on liiketoiminnassa paljon opittavaa elokuvien ja television maailmasta. Siksi meidän on syytä tarkastella elokuva-alan lainalaisuusia ja tekemisen malleja siltä kannalta, miten niitä voi soveltaa liiketoimintaan.

Olen tehnyt  töitä Suomen ensimmäisenä tarinallistajana sen eteen, että ottaisimme tarinan voimaan käyttöön myös tarinatoiminnan, storydoing, tasolla, jossa koko asiakaskokemus rakentuu tarinakokemuksen muotoon. Myös yrityksen viestintä on parhaimmillaan vaikuttava tarinakokemus. Intohimoni on tarjota yrityksille nämä television ja elokuvan parissa oppimani tarinan rakentamisen mallit käyttöön liiketoimintaa tukevalla tavalla.

Tarina johtamista suuntaavana punaisena lankana

Yksi niistä seikoista, joka on saanut minut jatkamaan työtäni silloinkin kun muutoksen hitaus on ahdistanut kärsimätöntä mieltäni, on juurikin tuo ymmärrys siitä, miten hieno “apuväline” tarina oli elokuvan teossa nimenomaan työn johtamisen näkökulmasta. Oivalsin, että yritykset voisivat soveltaa tätä samaa oman liiketoimintansa kehittämiseen ja johtamisen haasteisiin. Meidän on entistä enemmän johdettava nyt kokonaisuutta. Samaan aikaan kokonaisuus kuitenkin pirstoloituu erilaisiin kanaviin ja siiloihin. Tarvitsemme uusia keinoja tähän kokonaisuuden johtamiseen, tarvitsemme tarinaa, punaista lankaa.

Enkä tarkoita tarinalla vain jotain yrityksen omaa historialäppää tai perusstrategiahuttua. Ydintarina laaditaan erikseen auttamaan toimintamme muotoilemisessa tarinaksi.

Tarinan kautta johtamalla yritykset rakentavat koko toimintansa asiakkaille koettavaksi tarinaksi ja vastaavat asiakkaiden elämyksen ja merkitysten tarpeisiin. Miten vahva onkaan brändi, joka on tarina toiminnassa? Tarina, joka on läsnä jokaisessa asiakaskohtaamisessa?

Enkä tarkoita tarinalla vain jotain yrityksen omaa historialäppää tai perusstrategiahuttua. Ydintarina laaditaan erikseen auttamaan toimintamme muotoilemisessa tarinaksi. Tätä tarinaa toteuttavat niin markkinointi, myynti, asiakaspalvelu kuin palvelu- ja tuotekehityskin.

Tarinalähtöisyys tuo tekemiseen rakennetta eli sitä punaista lankaa mutta myös sisältöä, tunnetta ja voimaa. Nykyään on tapana sanoa, että asiakaskokemus on parasta markkinointia. Miten aiot rakentaa tuosta asiakkaalle tarjottavasta kokemuksesta tunteisiin vaikuttavan ja erottuvan kokonaisvaltaisen kokemuksen? Miten otat haltuun esimerkiksi lisätyn todellisuuden mahdollisuudet parhaalla mahdollisella tavalla?

Mistä voin aloittaa tarinalla johtamisen?

Ensin:

  1. Tunnista yrityksesi omat tarinaelementit liiketoiminta-, asiakas- ja arvolähtöisesti.
  2. Laadi yrityksesi tarinamuotoilua tukemaan elämyksellistävä ydintarina. Yksi A4 on hyvä. Luo tästä myös kiinnostava visualisointi, että ihmisten on helppo omaksua tarina!
  3. Tee arjessa tarinatekoja ja testaa tarinaa käytännössä. Seuraa ja analysoi asiakkaiden reaktioita!

Myöhemmin:

  1. Laadi laajempi tarinaidentiteetin käsikirja ja lähtökohdat liiketoimintasi muotoilemiseen tarinaksi. Huomioi palveluympäristö, palveluprosessit sekä markkinoinnin ja viestinnän toimenpiteet.
  2. Rakenna palveluympäristöt, sekä fyysinen että digitaalinen, tukemaan tämän tarinakokemuksen toteuttamista.
  3. Tee asiakkaan palvelupolut tarinapoluiksi.

Ja eikun menoksi. Elämystalous “rakkaalla lapsella monta nimeä” on vihdoin täällä. Ja muista: me median ammattilaiset osaamme auttaa, kun palvelusi muuttuu koettavaksi mediaksi etkä enää erota myyntiä markkinoinnista tai palvelua viestinnästä. Se on joka tapauksessa kaikki yhtä, kun katsot asiaa asiakkaan näkökulmasta.

Tarinan voima

Ja niin, nyt haluat varmasti vielä tietää miten kävi sille ohjaajalle, joka pudotti käsikirjoituksensa järveen? Ei hätää, onneksi oli kesä ja majatalon pihassa pyykkinaru. Aurinko teki tehtävänsä ja elokuva valmistui ajallaan.

Jaa artikkeli:

Lisää artikkeleita tältä kirjoittajalta:

Kirjoittajan arkisto

Avainsanat: , , , ,

Tarinallistamisen eli tarinalähtöisen strategisen muotoilun asiantuntija, kouluttaja ja tarinallistaja. Tarinallistamisen avulla yritykset voivat tuottaa asiakaskohtaamisia, jotka ovat vaikuttavia ja erottuvia. Anne on kirjoittanut kirjan ”Tarinallistaminen – palvelukokemuksen punainen lanka”. (Talentum 2014). Kirja palkittiiin Hopeasulka-palkinnolla 2015. Saisiko olla Olipa kerran? Twitter: @akalliom

Yhteistyökumppanit

Gonin/Creative

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi