Tämän kirjoituksen otsikko voi kuulostaa melko oudolta, ainakin jos ei ole törmännyt ekonomisti Kate Raworthin ajatukseen ”Doughnut Economicsista” eli donitsitaloustieteestä. Sen mukaan menestyvän yhteiskunnan ja talouden tarkoituksena ei ole kasvaa loputtomasti, vaan kukoistaa. Se onnistuu vain, jos kasvu pysyttelee donitsimallin rajoissa. Donitsin sisäympyrällä on tasapuoliset mahdollisuudet hyvään elämään, joista muodostuu toimivan yhteiskunnan perusta eli riittävät elinolosuhteet ja esimerkiksi pääsy terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Kasvua ei kuitenkaan voi tavoitella niin, että donitsin toinen maaginen raja eli ulkoympyrä ylittyy, sillä se määrittää rajat ympäristön kestokyvylle.

Donitsimalli on yksi esimerkki pinnalla olevasta keskustelusta koskien kasvun rajoja ja yritysten roolia aikamme suurimpien haasteiden ratkaisemisessa. Tämä keskustelu tulee määrittämään yritysvastuun uutta vuosikymmentä. Merkittävimpänä muutoksena yrityksiltä tullaan tulevina vuosina kysymään yhä useammin, mitä ne tekevät silloin, kun vastuullisuudelle ei ole selkeää ”business casea” eli kun siitä saatava hyöty ei välttämättä näy kasvuna ja tuloksena. Se ei tarkoita, että bisneshyötyjä ei saisi olla, mutta kompromisseja vastuullisuuden kustannuksella tullaan hyväksymään yhä vähemmän. Siksi edessä on muutoksia puheissa ja teoissa.

Vaikutusvaltaisina toimijoina yrityksiltä odotetaan nyt poikkeuksellisen paljon. Esimerkiksi World Economic Forum julkaisi juuri raportin globaaleista riskeistä. Sen mukaan edessä on kasvavien ympäristöuhkien sekä taloudellisen ja poliittisen polarisoitumisen aika, jonka ratkaisemisessa yrityksillä on käänteentekevä rooli. Raportin listaamista kymmenestä pahimmasta riskistä viisi todennäköisintä liittyy ympäristöön. Aiemmin amerikkalainen Financial Times ja vaikutusvaltainen Business Roundtable julistivat, että sekä kapitalismin nykymalli että käsitys yrityksen tarkoituksesta vaativat uudistusta. Muutos puhaltaa myös bisneskouluissa, joilta vaaditaan entistä enemmän kykyä kouluttaa kestävää kehitystä ja vastuullista liiketoimintaa ymmärtäviä ammattilaisia alasta riippumatta. Yritysvastuun keskustelu onkin kääntymässä kasvusta ja bisneshyödyistä siihen, saammeko pidettyä taloutemme ja yhteiskuntamme järjestelmät toimintakykyisinä ja planeettamme elinkelpoisena.

Mitä yritysvastuun uusi vuosikymmen tarkoittaa suomalaisille yrityksille? Suomi aloittaa vuosikymmenen yritysvastuun pitkäaikaisena mallimaana muiden Pohjoismaiden rinnalla. Esimerkiksi maakohtaista kestävyyttä mittaavassa Country Sustainability Rankingissa Suomi oli viime vuonna kolmas, kestävää kilpailukykyä mittaavassa Global Sustainable Competitiveness Indexissä toinen ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista seuraavassa SDG Indexissä kolmas. Ei siis ihme, että monet muut maat vain haaveilevat suomalaisesta yritysvastuun tasosta ja sen pitkistä pohjoismaisista perinteistä.

Jossain Pohjoismaillakin tosin on vielä tekemistä. SDG Indexin mukaan minkään maan ponnistelut eivät tällä hetkellä tule olemaan riittäviä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Pohjoismaissa haasteita aiheuttavat etenkin vastuullisen kuluttamisen ja ilmastotekojen tavoitteet, joihin korkea elintaso vaikuttaa negatiivisesti. Jos merkkejä on uskominen, tämä riittämättömyys tulee olemaan seuraavina vuosina paljon suurempi puheenaihe, kuin aiempi hyvä menestys.

Yritykset, valmistautukaa siis vastaamaan kysymykseen, auttaako vastuullisuutenne pitämään meidät donitsissa. Minkälaisia päätöksiä teillä tehdään silloin, kun vastuullisuus ei tuo suoria bisneshyötyjä ja epäsuoratkin ovat epävarmoja tai kaukaisia? Valitsetteko vastuullisuuden silloinkin yhteisen sosiaalisen ja planetaarisen edun nimissä? Mitä tehdään silloin, kun vastuullisuus vaatii koko bisneksen muuttamista eikä vain pientä päivitystä? Mitä tehdään silloin, kun vastuullisuus vaatii kasvun estämistä? Kysymykset ovat vaikeita, mutta oleellisia, sillä yhä useammalle sijoittajalle, asiakkaalle ja työntekijälle yrityksen kyky tarttua suurin yhteiskunnallisiin ongelmiin on entistä tärkeämpää. Ratkaisujen epäonnistuessa vaikutukset yrityksiin — kuten kaikkiin muihinkin toimijoihin — tulevat olemaan valtavat.

Suomalaisten yritysten kannalta lupaavaa on se, että vastuullisuuden uudella vuosikymmenellä pohjoismaisesta perinteestä voi olla paljon etua. Pohjoismaissa on totuttu eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön, yhteisen hyvinvoinnin rakentamiseen ja liiketoiminnan merkityksellisyyteen. Suomalaiset yritykset ovat myös melko tottuneita katsomaan vastuullisuuden liiketoimintahyötyjä laajasti. Yritysvastuun kehittymistä seuraavan FIBSin mukaan jo nyt vastuullisuuden tärkeimpinä tavoitteina pidetään pitkäaikaista mainehyötyä ja tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaamista. Lisäksi OP:n julkaiseman tuoreen suomalaisen selvityksen mukaan suuri osa yritysjohtajista katsoo, että heidän yrityksensä tehtävänä on ratkaista polttavia yhteiskunnallisia ongelmia. Vaikka haasteet eivät tule olemaan suomalaisillekaan yrityksille helppoja, niillä on yhä eväitä näyttää tietä. Vastuullisuuden uusi tarina tarvitsee myös viestijöitä, jotka haastavat omia organisaatioitaan donitsiajattelun aikakaudella.

Avainsanat: ,

Tutkijatohtori ja dosentti, kirjan ”Corporate Social Responsibility in Finland” kirjoittaja (Palgrave 2019) ja YK:n alaisen Principles for Responsible Management Education -aloitteen paikallinen koordinaattori LUT-kauppakorkeakoulussa. Twitterissä @lauraolkkonen

Yhteistyökumppanit

Gonin/Creative

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi