Jaa artikkeli:

“Mikä viestintätoimisto on jäänyt mieleesi erityisen hyvin tai osaatko nimetä toimistoa, jossa haluaisit työskennellä?”

 

“Öö onhan niitä…ootas ku mietin..”

“Ei nyt oikein tule mieleen mitään erityistä.”

[Hiljaisuus]

“On, mutta en nyt muista nimiä. Kertoo ehkä siitä, että aika harmaata massaahan ne on.”

 

Soittokierroksemme viestinnän ainejärjestöjen puheenjohtajille ja Ydinviestin projektipäällikölle oli karua kuunneltavaa.

Halusimme selvittää, minkälaisia imagoja viestintätoimistoilla on viestinnän opiskelijoiden keskuudessa. Mitä opiskelijat ajattelevat viestintätoimistoista ja niiden ilmapiiristä, miten ne eroavat toisistaan ja minkälaisia työtehtäviä on tarjolla?

Tänä päivänä yrityksen tarpeisiin sopivista tekijöistä on suuri kilpailu ja toisaalta opiskelijat tuskailevat työpaikkojen löytämisen kanssa. Tilanne on paradoksaalinen ja viestintätoimistojen brändillä sekä viestinnällä on ristiriidan ratkaisemisessa valtava merkitys.

Pitkäaikaisina järjestö- ja opiskelija-aktiiveina olemme kummastelleet, miten etäiseltä viestintätoimistojen arki näyttäytyy opiskelijoille. Mielikuva on alkanut vaivaamaan mieltämme entistä enemmän valmistumisemme kynnyksellä. Opiskeluaikana olemme seuranneet työelämän käänteitä aktiivisesti ja ihmetelleet viestintätoimistojen vähäistä vuorovaikutusta sekä opiskelijoiden että ainejärjestöjen kanssa.

Päätimme viimein tarttua aiheeseen näin kesän kynnyksellä, koska suven koittaessa monet opiskelijat aloittavat harjoitteluaan tai kesätyötään. Näkemystemme tueksi  otimme yhteyttä viestinnän ainejärjestöjen puheenjohtajiin. He seuraavat jo roolinsa johdosta aktiivisesti keskustelua, jota käydään jäsenistön keskuudessa.

Viestintätoimiston profiloituminen on kilpailuetu

“Suutarilla täytyy olla omat kengät! Viestintätoimistojen vakuuttavuuden ja houkuttelevuuden kannalta on tärkeää osoittaa asiantuntemuksensa omilla toimillaan”, linjaa Parkun puheenjohtaja Minna Selkälä. Viestintätoimistojen tulee erottautua työnantajina.

Ainejärjestöjen puheenjohtajat ovat yksimielisiä brändäämisen ja profiloitumisen hyödyllisyydestä viestintätoimistojen liiketoiminnan kannalta. Nykyiset opiskelijat tulevat olemaan lähitulevaisuudessa arvokkaita asiantuntijoita yrityksille ja he osaavat myös haastaa vakiintuneita toimintatapoja. Tämä auttaa toimistoa kehittämään bisnestään.

Kenelle viestintätoimistot viestivät?

Uusille ja nykyisille asiakkaille, muttei opiskelijoille eli tuleville työntekijöilleen ja yhteistyökumppaneilleen. Toki moni toimisto jakaa arkeaan tavalla tai toisella esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja nettisivuillaan, mutta kohdennettu viestintä puuttuu.

CoMedian puheenjohtaja Johanna Kaukovaara summasi tilanteen hyvin: “Kyllähän viestintätoimistot osaavat viestiä B2B-puolella. Heidän oma viestintänsä ei ole kuitenkaan sellaista, joka kiinnostaa opiskelijoita.” Tarinat, todellinen erottautuminen ja läsnäolo arjessa puuttuvat.

Harvassa ovat myös ne toimistot, jotka tulevat itse ehdottamaan yhteistyötä ainejärjestöjen kanssa tai hyödyntävät niiden kanavia brändinsä vahvistamiseen houkuttelevana työnantajana.

Opiskelijoille viestiminen on kannattava investointi

On ymmärrettävää, että asiakashankinta ja -työt ovat dominoivia prioriteetteja arjessa. Sopivien työntekijöiden löytämistä ei pidä kuitenkaan laiminlyödä. Eihän yritykset odota, että heidän asiakkaansa tulevat ovelle ostohousut jalassa. Miksi potentiaalisten työntekijöiden suhteen pitäisi toimia toisin?

Tuoreen Suomen Yrittäjien (1/2019) teettämän yritysbarometrin mukaan yli puolet pk-yrityksistä kokee osaavan ja yrityksen tarpeita vastaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan ainakin jossain määrin kasvua. Valtaosa viestintätoimistoista voidaan luokitella pk-yrityksiin, joten tuloksia voidaan soveltaa viestintäalalle.

Ainejärjestöjen puheenjohtajat kannustavatkin panostamaan opiskelijoiden puhuttelemiseen. Toimistojen aktiivinen yhteistyö ja vuorovaikutus ainejärjestöjen kanssa auttaisi hallituksia kertomaan jäsenistölle laajemmin erilaisista vaihtoehdoista niin harjoittelu- kuin työpaikkojen suhteen. Tämä edistäisi sekä opiskelijoiden työllistymistä että organisaatioiden tarpeisiin sopivien tekijöiden löytämistä.

 

Blogitekstiä varten haastateltiin viestinnän ainejärjestöjen puheenjohtajia Minna Selkälää (Parku ry), Johanna Kaukovaaraa (CoMedia ry), Ville Jäppistä (Reettorit ry) ja Julia Rautiaista (Media ry) sekä Ydinviestin projektipäällikkö Janina Javanaista.

Ydinviesti ry edistää viestinnän ja journalistiikan opiskelijoiden ammatillisia valmiuksia. Järjestämme vuosittain alan opiskelijoiden päätapahtuma Ydinviestin. Seuraava Ydinviesti on 18.-19.10.2019 Varjolan tilalla Jyväskylän lähistöllä. Lisäksi pyrimme lisäämään alan opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta mm. järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tempauksia.

 

Jaa artikkeli:

Avainsanat: , ,

Aapeli Tourunen on viittä vaille valmis viestinnän johtamisen asiantuntija (KTM), monessa liemessä keitetty järjestötoimija sekä viestinnän ja journalistiikan opiskelijoiden päätapahtuma Ydinviestin perustaja.

Sakari Siilin on valmistumisen kynnyksellä oleva puheviestinnän opiskelija (FM). Hän on järjestökentässä marinoitunut tekijä, joka on ollut perustamassa ja tekemässä viestinnän ja journalistiikan opiskelijoiden päätapahtumaa Ydinviestiä.

Yhteistyökumppanit

Gonin/Creative

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi