ProComin vastuullisuusviestintä-kyselyssä vuonna 2011 vastaajat kertoivat organisaatioidensa painottavan ympäristövastuun lisäksi sosiaalista vastuuta. Ja sitä, että viestijät tulevaisuudessa lisäävät yhteistyötä HR-yksiköiden kanssa. Kyselyssä sosiaalista vastuuta ei määritelty tarkemmin, mutta varmasti oman henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen on osa sosiaalista vastuuta.

Jos pakertaminen näyttöpäätteen ja työtuolin välissä ajoittain maistuu puulta, voisi kehittymiskeskusteluissa esimiehelle ehdottaa tulostavoitteita pilkottavaksi osatavoitteisiin tai jopa aivan uusiin toimenkuviin. Apua toimenkuvien muokkaamiseen voi saada alan ammattilaisilta, työhönvalmentajilta. Työhönvalmentaja mainitaan myös nykyisessä hallitusohjelmassa.

Työhönvalmentajat räätälöivät työkseen toimenkuvia. Työhönvalmentajien osaamista työnantajat voivat hyödyntää, kun pohtivat esimerkiksi pitkäaikaissairaan työntekijänsä töihin paluuta. Tai palkatessaan vammaisen henkilön. Tällöin, uuden rekrytoinnin kynnyksellä, erityisryhmille suunnattu palvelu hyödyttäisi kokonaista työyhteisöä.

Kuvitellaan, että viikoittaiset ylityöt, jotka kertyvät siitä, että jokainen tekee toimistossa kaikkea ja on Leonardo da Vincin kaltainen uomo universale, voitaisiin pilkkoa kunkin omaa erityisosaamista vaativiin työtehtäviin. Tällöin työpäivään syntyy väljyyttä ja aikaa kehitystyölle, kun toimenkuva on selkeä kokonaisuus ilman sekalaisia, aikaa vieviä pilkkeitä.  Asiantuntijat voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa uuden henkilön opetellessa työhönvalmentajan tuella tehtäviä, joista hänelle on koottu täysin uudenlainen, työyhteisön toimintaa tukeva toimenkuva.

Työhönvalmentaja auttaa yritystä sekä byrokratian kiemuroissa että työyhteisön sopeutumisessa uuteen työntekijään. Esimerkiksi monella työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla henkilöllä on mahdollisuus tehdä työtä lähes 714 euron palkkatulon arvosta kuukaudessa ilman, että palkkatulo pienentäisi eläkettä.

Työkyvyttömyyseläkeläisten työpanoksella karsittaisiin varmasti päiväänsä venyttävän viestintä- tai henkilöstöasiantuntijan työpäivän pituutta. Ratkaisu voisi mahdollistaa keskittymisen omaan ydinosaamiseen, mahdollisesti jopa antaa aikaa organisaation kehittämiseen. Tämä saattaisi nostaa työviihtyvyyttäkin. Erilaisista työntekijöistä koostuva työyhteisö voi myös herättää pohdintoja onnistumisen mittareista, pärjäämisestä ja siitä, mikä on tärkeää.

Kauppakamarin selvitykseen vastanneista yrityksistä noin kolmannes voisi harkita työllistävänsä vammaisen tai osatyökykyisen henkilön. Olisikin mielenkiintoista kuulla kokemuksia näin toimineista yrityksistä, jotka ovat hyödyntäneet HR:n ja viestinnän yhteistyötä yhdessä työhönvalmentajan kanssa.

Avainsanat: osatyökykyinen, työkyvyttömyyseläke, vastuullisuus