”Onnistuimme viestimään yt-neuvotteluista hyvin. Tiedotteet lähtivät oikeaan aikaan ja uutisointi niiden pohjalta oli asiallista. Kaikki meni suunnitelmien mukaisesti, kunnes väki marssi ulos ja toimittajien asenteet muuttuivat. Miksi luottamusmies jälleen sotki kaikki asiat?”, miettii viestintäpäällikkö.

Samaan aikaan luottamusmies pohtii samaa: ”Mitähän tästä seuraa? Olikohan ulosmarssi  oikea toimenpide? Mitä muutakaan me olisimme voineet tehdä, kun yt-neuvottelut olivat alusta pitäen teatteria, jossa meillä henkilöstön edustajilla ei ollut mitään roolia? Tietojen  saaminen neuvottelujen aikana on ollut hankalaa ja lopputuloskin oli jo ennakkoon  päätetty.”

Vaikuttaako tilanne tutulta? Vastaavanlaisia ajatuksia on ollut monen viestinnän  ammattilaisen ja luottamushenkilön mielessä, kun yritykset ja organisaatiot ovat käyneet yt-neuvotteluja ja henkilöstö on osoittanut mieltään ulosmarsseilla. Valitettavan usein  tällaiseen tilanteeseen joudutaan, kun johdon ja luottamusmiesten välinen yhteistyö ei toimi ja asioista ei käydä jatkuvaa, aitoa keskustelua. Jos asioista neuvotellaan vain  kriisitilanteissa, ei voida odottaa kovinkaan hyvää lopputulosta.

Luottamushenkilöiden, eli luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen, viestintää eivät ohjaa organisaation  viestintäsuunnitelmat, vaan luottamustehtävän hoitamiseen liittyvät tilanteet. Heidän viestintänsä ei ole viestintäorganisaation valvonnassa, eivätkä viestinnän ammattilaiset voi siihen puuttua.

Mikä sitten on yrityksissä ja yhteisöissä viestinnän ammattilaisten rooli suhteessa  luottamushenkilöihin ja miten luottamushenkilöt pitäisi huomioida viestinnän prosesseissa ja suunnitelmissa? Olen lukenut monia viestinnän tietokirjoja ja tähän aiheeseen niistä ei saa paljoa apua. Pääsääntöisesti henkilöstön edustajia ei huomioida niissä ollenkaan tai korkeintaan mainitaan muutaman rivin verran.

Selvitin viime vuonna joidenkin palvelualoilla toimivien yritysten pääluottamusmiesten viestinnässä kohtaamia ongelmia. Päällimmäiseksi nousivat vaikeudet viestiä työntekijöille yrityksen erilaisissa muutostilanteissa. Moni luottamusmies oli kokenut työnantajan taholta painostusta ja jopa uhkailua, kun hän oli halunnut tiedottaa neuvoteltavista asioista.

Pääsääntöisesti luottamusmiesten yhteydenpito yrityksen viestinnän ammattilaisiin oli erittäin vähäistä tai puuttui kokonaan. Luottamusmiehet kokivatkin yrityksen viestinnän hyvin etäiseksi. Se toimi heidän mielestään selkeästi työnantajan äänenä kaikissa tilanteissa. Monen luottamusmiehen mielestä yrityksen viestintäorganisaatio pyrkii kaikin tavoin vaikeuttamaan heidän työtään.

Huolestuttavaa viestinnän ammattilaiselle, eikö?

Luottamusmiehet kokivat myös oman roolinsa ristiriitaiseksi, sillä he olivat erittäin  sitoutuneita yritykseen ja sen menestymiseen, mutta olivat monesti työnantajan asennoitumisen takia pakotettuja toimimaan vastoin yrityksen etua. Niissä yrityksissä, joissa luottamusmiesten ja työnantajan välinen yhteistyö oli sujuvaa ja ongelmatonta, pystyttiin myös vaikeammat tilanteet hoitamaan pääsääntöisesti ilman suurempia konflikteja.

Yritysten ja yhteisöjen viestinnässä kannattaisi jo suunnitteluvaiheessa huomioida  paremmin henkilöstön edustajat ja heidän viestinnällinen roolinsa. Luottamushenkilöiden ja viestinnän ammattilaisten säännöllinen keskustelu hyödyttää varmasti sekä heidän omaa työtään että koko työyhteisöä. Jos viestinnän pelisäännöt ovat yhteisesti sovitut, toiminta on selkeää myös vaikeammissa tilanteissa, vaikka viestit olisivatkin vastakkaisia.

Kannustankin viestinnän ammattilaisia rohkeammin ottamaan yhteyttä oman  työyhteisön luottamusmiehiin ja työsuojeluvaltuutettuihin keskustelun aloittamiseksi. Yhteistyö voi osaltaan auttaa sitä, että alussa kuvatulta tilanteelta vältytään.

Avainsanat: luottamushenkilöt, yt-neuvottelut