Toteutimme kansainvälisen viestinnän tutkimuksen ennen kesälomia kartoittaaksemme, miten yritykset näkevät oman kv-viestintänsä tason ja millaisia haasteita kansainvälinen viestintä tuo tullessaan. Tutkimukseen vastasi 100 kansainvälisen viestinnän ja markkinoinnin parissa työskentelevää ammattilaista.

Mielenkiintoista on, että yritykset antavat omalle kansainväliselle viestinnälleen seiskan, ja vain 1 % vastaajista täyden kympin. Hieman tyytyväisempiä kansainväliseen viestintään olivat yritykset, joilla on viestintäkumppani: tällaisten yritysten kansainväliselle viestinnälleen antama arvosana kipusi 7,6:een.

Petrattavaa kuitenkin siis on, ja toisaalta hyvä niin. Kansainvälisen viestinnän toimintamallit eivät varmasti ole niitä yksinkertaisimpia, mutta oikeanlaisen mallin löytäminen on mahdollista. Tämä edellyttää varmasti pohdintaa ja räätälöintiä, mutta hyvä pohjatyö on puoli voittoa: kun kansainvälisen viestinnän pullonkaulat ja resurssisyöpöt on tunnistettu ja mahdolliset niistä koituvat haasteet ennaltaehkäisty, päästään viestintää toteuttamaan tehokkaasti alusta alkaen.

Ei ole olemassa yhtä ja ainoaa kansainvälisen viestinnän toimintamallia, joka sopisi kaikille ja kaikkialla. Uskon, että hyvin organisoidulla ja keskitetyllä viestinnällä kansainvälistä viestintää voidaan tehdä kuitenkin tehokkaasti myös pienemmillä resursseilla. Näin voidaan yrittää taklata aika- ja resurssipulaa, joiden aiheuttamista haasteista moni vastaaja mainitsi kyselyssämme.

Kansainvälisen viestinnän merkitys kasvaa

Yksi positiivisimmista tutkimustuloksista on, että panostukset kansainväliseen viestintään ovat kasvussa. Näyttäisi siltä, että viestinnän merkitys kansainvälisellä tasolla ymmärretään yhä paremmin. Perinteisistä markkinoinnin ja mainonnan työkaluista ollaan siirtämässä paukkuja viestinnän pussiin.

Viestinnän digitalisoituminen tuo myös nostetta kansainvälisen viestinnän mahdollisuuksille. Aikaisempaan verrattuna organisaatioilla on paremmat lähtökohdat käyttää esimerkiksi omia verkkosivujaan, tarkasti kohdennettua sähköpostiviestintää sekä sosiaalisen median kanaviaan viestinsä viemiseen sen tärkeimmille kohderyhmille.

Mittaaminen haasteellisinta

Vain 13 % vastaajista kokee kansainvälisen viestinnän strategisen suunnittelun haastavaksi. Tämä tulos on sinänsä mielenkiintoinen, koska kansainvälisen viestinnän mittaaminen taas koetaan ehdottomasti haastavimmaksi. Itse ajattelen niin, että viestinnän tavoitteiden ja niitä peilaavien mittareiden määrittely on yksi tärkeimmistä osuuksista viestinnän strategiassa. Ilman mittareita viestinnän tuloksia on vaikea osoittaa.

Viestinnän tulosten mittaaminen on haastavaa, mutta mahdollista. Täytyy vain löytää juuri omalle organisaatiolle sopivat mittarit ja määritellä työkalut, joiden avulla tehdyn työn tuloksia voi mitata. Mittaamiseen kannattaa kuitenkin suhtautua terveellä järjellä: se ei ole itse tarkoitus, vaan ainoastaan keino osoittaa tehdyn työn arvo ja esimerkiksi seurata tulosten kehittymistä pitkällä aikavälillä.

Sen, että viestintäkumppania käyttävät yritykset ovat keskimäärin tyytyväisempiä omaan kansainväliseen viestintäänsä, voi myös mielestäni linkittää viestinnän mittaamiseen. Palvelusta maksavat organisaatiot edellyttävät luovilta toimistoilta tarkkaa raportointia, ja näin mittarit ovat jatkuvassa käytössä ja hionnan alla.

Tämä oli minulle ensimmäinen kansainväliseen viestintään liittyvä tutkimusprojekti, jonka suunnittelimme itse alusta alkaen. On mielenkiintoista saada vahvistusta omille kokemuksilleen, mutta myös yllättyä siitä, miten yrityksissä nähdään oma kansainvälisen viestinnän tila ja taidot.

Näiden sanojen myötä toivotan kaikille oikein ihanaa syksyn odotusta!

Tietoa tutkimuksesta:

Tuloksiin voi tutustua tarkemmin täällä. Tutkimus toteutettiin touko-kesäkuussa suomalaisissa ja Suomessa toimivissa yrityksissä, joilla on kansainvälistä toimintaa. Tutkimukseen vastasi 100 kansainvälisen viestinnän ja markkinoinnin parissa toimivaa ammattilaista. Vastauksia saatiin edustajilta kaikilta toimialoilta. Suurin osa vastaajista toimi teollisuuden alan B2B -yrityksissä. Vastaajien edustamien yritysten liikevaihto vaihteli 2–10 miljoonan euron ja yli 500 miljoonan euron välillä, ja vuotuisten viestintäbudjettien haarukka oli alle 5 000 eurosta yli 250 00 euroon.

Tutkimuksen toteutti AC-Sanaforin toimeksiannosta asiantuntijaorganisaatioihin erikoistunut markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy.

Avainsanat: digitaalinen viestintä, kansainvälinen viestintä, sisäinen viestintä, viestinnän mittaaminen, viestintätoimistot