Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Julkaistu

Vuoden johtajana palkittu Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja kehottaa johtajia riisumaan viestinnän juhlallisuuksista ja tarttumaan Twitteriin.

Saurin-piirrustus

Kun ProCom valitsi kesäkuussa Pekka Saurin Vuoden johtajaksi, viestintäväki otti tiedon vastaan tyytyväisin mielin. Filosofian tohtori Saurille viestintä monine muotoineen on luonnollinen osa elämää.

Helsingin kaupungin äänitorvi, apulaiskaupunginjohtajana vuodesta 2003 toiminut Pekka Sauri on näkyvä persoona mediassa. Toimittajat soittavat Saurille päivittäin. Hän ei kuitenkaan palvele pelkästään perinteisen median edustajia vaan tekee juuri sitä, mitä moni viestijä toivoisi oman organisaationsa johtajan tekevän: pistää somessa myös koko persoonansa likoon.

Sauri oli toki tunnettu jo ennen Twitter-aikakautta. Useimmat muistavat hänen rauhallisen äänensä takavuosien Yölinjasta ja moni on nähnyt hänen pilapiirroksiaan Iltalehdessä. Twitter-tilin Sauri avasi kolme vuotta sitten ja nyt hänellä on 15 000 seuraajaa.

Somea ei voi ulkoistaa

Sosiaalinen media on persoonallinen media. Pekka Saurin mukaan somessa tulee olla mukana koko persoonallaan: työminä on ihan sama minä kuin vapaa-ajallakin.

– Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että somessa pitäisi kertoa kaikkia henkilökohtaisia asioita. Ajatuksenani on se, että ihmisellä on vain yksi persoona, Sauri selventää.

Kuulee, että Sauri on psykologi.

Juuri se, että ihminen on omalla persoonallaan läsnä, tekee Saurin mukaan viestinnästä kiinnostavaa. Tästä syystä, somea ei Saurin mukaan voi ulkoistaa: emme voi palkata sometiedottajia.

Viestijät tietävät, että organisaation johdon sitouttaminen viestintään on avain aidosti viestivään organisaatioon. Se on elinehto uskottavalle viestinnälle.

Sauria ei turhaan palkittu parhaana viestintää ymmärtävänä johtajana. Hänen mukaansa johtajan läsnäolo sosiaalisessa mediassa tekee organisaatioviestinnästä kiinnostavaa. Juuri johtajassa kiteytyy organisaation arvomaailma.

– Mitä enemmän johtaja on mukana kommunikaatiossa, sitä vahvemmin pystytään tuomaan esille organisaation arvoperustaa, summaa Sauri.

Kaupunki visertelee

Apulaiskaupunginjohtaja jakaa joka aamu Helsingin kaupungin uutiset omalta tililtään, vetävällä ja omalla tyylillä otsikoituina. Kun kaupungilla on Twitterissä pari tuhatta seuraajaa ja Saurilla 15 000, uutisten jakaminen kantaa hedelmää. Twitterissä ihmiset antavat myös eniten palautetta. Palvelu onkin Saurille ennen kaikkea paikka dialogiin.

Sauri on ollut yksi Helsingin kaupungin henkilöstön some-pioneereista. Kaupungilla on varsin aktiivinen viestintä, joka on yhdistetty tietotekniikan kanssa samaan osastoon. Tavoitteena on pystyä hyödyntämään viestintäteknologiaa jatkuvasti paremmin.

Monet kaupungin virastot ovat aktivoituneet somessa.

Rakennusvirasto on onnistunut esimerkki siitä, että sosiaalisessa mediassa voi olla anonyymi, mutta silti persoonallinen ja kiinnostava.

Pekka Saurin mukaan some-viestintä onkin hyvin tekijälähtöistä: saattaa riittää, että yksi henkilö organisaatiossa innostuu somettamaan. Innostuminen on avainsana: Saurin mukaan sosiaalisessa mediassa joko ollaan tai ei olla – ei ole olemassa toimivaa välimaastoa.

Some-viestintä on asennekysymys

Sauri suhtautuu viestintään hyvin rennolla ja luontevalla otteella. Apulaiskaupunginjohtaja ihmettelee, miksi monet johtajat ja asiantuntijat ottavat viestinnän edelleen hyvin juhlallisesti – varataan aikaa kalenterista, jolloin tehdään sitä viestintää.

– Viestintäväline kulkee ihmisillä koko ajan mukana. Jos saat tietoa, jaa se heti, toteaa Sauri hymyillen ja osoittaa povitaskussa olevaa kännykkäänsä.

Sauri ei myöskään ymmärrä johtajien ikuisuusvirttä siitä, että somessa ei ehditä olla, koska se vie aikaa oikeilta töiltä. Viestintä jos mikä on nimenomaan johtajan työtä.

Viestinnän ammattilaisilla riittää Saurin mielestä työsarkaa johdon coachaajina. Hän rohkaiseekin viestijöitä kouluttamaan johtajiaan entistä aktiivisempaan viestintään. Aivan erityisesti viestinnän ammattilaisten pitäisi saada johtajat visertelemään.

– Sosiaalinen media on enemmän asenne- kuin osaamiskysymys. Jos osaa kirjoittaa, osaa olla sosiaalisessa mediassa, Sauri toteaa.

Saurin mielestä Suomessa on vielä käynnissä johtamiskulttuurin muutos: ”johtaminen on viestintää” -ajatus ei ole vielä täysin lyönyt itseään läpi. Edelleen on valloillaan ajatusmaailma, että työ on tässä ja viestintä on tuossa – ikään kuin ne olisivat kaksi eri asiaa.

Pekka Sauri ihailee johtajia, jotka uskaltavat olla läsnä ja keskustelussa mukana. Esimerkiksi Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves ja Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt twiittaavat kansalaisille tärkeistä asioista. Ihmiset pystyvät seuraamaan, missä he kulkevat. He pitävät kansalaiset ajan tasalla.

Sauri kertoo kuvaavan esimerkin maailmankatsomuksestaan. Kesäkuussa vastavalitun pääministeri Alexander Stubbin ahkera someläsnäolo herätti kysymyksiä ja epäilyjä, minkälaisia riskejä pääministerin vikkelä Twitter-näpyttely aiheuttaa.

Sauri totesi – luonnollisesti Twitterin välityksellä – että suurempi uhka Suomelle olisi, jos herra pääministeri ei twiittaisi.

Kirjoittaja