Paine yritysvastuun raportointiin kasvaa. Odottelemme näinä päivinä EU:lta direktiiviä yritysvastuuraportoinnista, tai kuten siinä maailmassa asiaa kutsutaan, ei-taloudellisesta raportoinnista. Termivalinta on mielenkiintoinen. Vaikka yritysvastuussa pelataan aluksi usein muilla kuin talouden kortilla, kääntyy lopputulos kuitenkin euroiksi jossain vaiheessa.

Yritysvastuun tuotosten euromääräinen tarkastelu edellyttää sen logiikan tunnistamista, jolla yritysvastuu euroihin vaikuttaa. Strategian kielellä puhuttaessa samaa asiaa voidaan arvioida kysymällä, mikä osuus yritysvastuulla on strategisten tavoitteiden arvoajureissa. Miten suuren vaikutuksen lopputulokseen tuo yrityksen vastuullisuusohjelman onnistuminen?

Laskentamalleja ollaan kehittämässä, mutta erityisen pitkälle ei ole vielä päästy. Monessa yrityksessä kamppaillaan sen kanssa, mitä yritysvastuu konkreettisesti tarkoittaa tällä toimialalla ja yritykselle, mitkä ovat riskit ja mahdollisuudet ja kuinka tämä kaikki viedään operatiiviselle tasolle.

Yleisellä tasolla ymmärretään, että maailma on muuttumassa ja asiakkaiden odotukset sen myötä. Samoin sijoittajien kysymyksiin on alkanut tulla mukaan yritysvastuu, joten senkin vuoksi näillä asioilla on merkitystä. Työntekijöitäkin se näyttäisi kiinnostavan.

Silti ollaan kaukana yritysvastuun euromääräisestä arvostamisesta. Mitä kassavirtavaikutuksia sillä odotetaan saavutettavan? Mitä merkitystä sillä on pääoman saatavuuteen tai brändin arvoon?

Osassa yrityksistä raportointia tai tietojen antoa koskeviin vaatimuksiin vastaaminen vie  paljolti huomiota. Mikäli yritysvastuu on erillinen saareke yrityksen muun toiminnan keskellä, joku yrityksessä joutuu hankalaan tilanteeseen yrittäessään koota tietoja raportointia varten.

Jotakin tietoja saadaan aina kasaan, mutta miten paljon kiireessä sieltä täältä kerättyjen tietojen perusteella pystytään päättelemään siitä, mikä merkitys vastuullisuudella on yrityksen tuloksen teossa?

Onko yritysvastuu enemmän tai vähemmän pakkopullaa vai nähdäänkö se yhtenä tekijänä yrityksen nykyarvon ja erityisesti tulevan arvon muodostuksessa?

Kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen yritysvastuun avulla on välttämätöntä säällisten olosuhteiden säilyttämiseksi maapallolla. Tämä tavoite saattaa tuntua maailmanparannukselta tai ideologiselta kannanotolta, jonka hektisessä tuloksenteon paineessa elävä yritysjohto sivuuttaa päiväohjelmastaan kiireellistä päätöksentekoa vaativien asioiden jonottaessa oven takana.

Uusien pakkojen ja velvoitteiden edessä yritetään kuitenkin hoitaa myös yritysvastuun asioita, koska vaatimukset täyttämättä jättämällä voitaisiin joutua ikäviin tilanteisiin markkinoiden ja sijoittajien edessä. Viestinnän ja yritysvastuun ammattilaiset tekevät parhaansa saadakseen tarvittavat tiedot kasaan.

Tuloksena voi kuitenkin olla sälää sieltä täältä, mistä sitä parhaiten irtoaa. Tiedot eivät välttämättä edusta juuri niitä asioita, joista voisi tehdä johtopäätöksiä yritysvastuun yritykselle tuottamasta taloudellisesta arvosta.

Ymmärrän, että joissakin tilanteissa näin joudutaan menettelemään. Sitä en käsitä, jos vuosi toisensa jälkeen sama toistuu. Uskon, että yritysvastuun laskentamenetelmien kehittyminen tulee avaamaan silmiä. Tällöin yritysvastuun business case alkaa aueta.

Sääntely ja pakko ovat huonoja konsultteja. Kyllä raha on parempi tässäkin asiassa.

Lisää artikkeleita tältä kirjoittajalta:

• Yritysvastuu ja lisäarvon muodostuminen – onko yhteys viimein löytynyt?

Kirjoittajan arkisto

Avainsanat: ei-taloudellinen raportointi, kestävä kehitys, raportointi, vastuullisuus