Kansainväliset rahoituslaitokset edellyttävät rahoituksen saajilta sosiaalisesti vastuullista toimintaa. Jatkossa näiden asioiden painoarvo kasvaa entisestään, arvioi Pohjoismaiden Investointipankin ympäristöasiantuntija Katariina Vartiainen.

Pohjoismaiden Investointipankki NIB on pohjoismaiden ja Baltian maiden omistama kansainvälinen rahoituslaitos, joka myöntää lainoja kilpailukykyä vahvistaviin ja ympäristöä parantaviin hankkeisiin.

”Ympäristö” määritellään laajasti kestävän kehityksen näkökulmasta eli mukana ovat oleellisesti myös sosiaaliseen vastuuseen liittyvät kysymykset.

NIB on rahoittanut esimerkiksi Baltian alueella koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden kaltaisia hankkeita, joilla on suoria myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin.

Investointipankin toiminnassa sosiaalisen vastuun kysymykset eivät ole olleet yhtä merkittävässä roolissa kuin ympäristöasiat. Tämä johtuu luottojen painottumisesta energia- ja ympäristöaloille sekä kuljetukseen, logistiikkaan, viestintään ja innovaatioihin, joissa hankkeiden sosiaaliset vaikutukset ovat yleensä suhteellisen vähäiset. Lisäksi noin 80 prosenttia rahoituksesta kohdistuu NIBin jäsenmaihin. Niissä noudatetaan EU-lainsäädäntöä, ja lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että lainansaajat hoitavat sosiaalisen vastuunsa vähintäänkin lakien edellyttämällä tavalla.

Ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset arvioidaan

NIB tarjoaa sekä yksityisen että julkisen sektorin asiakkaille pitkäaikaisia lainoja ja takauksia markkinaehdoin. Jokaisesta rahoitettavasta projektista huomioidaan ympäristövaikutusten ohella myös hankkeiden sosiaaliset vaikutukset.

Kaikkein tarkimmin vastuullisuuden toteutuminen käydään läpi suurissa, niin sanotuissa A-luokan projekteissa, joihin tarvitaan ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA. Tällaisia hankkeita voivat olla esimerkiksi yli 300 megawatin voimalaitokset tai suuret tuulivoimapuistot.

Vaikutusarviointeja vaaditaan, jos hankkeella on merkittäviä ympäristövaikutuksia. NIB korostaa arvioinnin tarvetta myös herkille alueille suunnitelluista kohteista.

Suurilla teolliseen tuotantoon, energiaan tai infrastruktuurin kehittämiseen liittyvillä hankkeilla on usein myös sosiaalisia vaikutuksia. Esimerkiksi suunnitellun tuotantolaitoksen paikalla voi asua ihmisiä, joille on löydettävä uusi asuinpaikka ja joiden on saatava pakkomuutosta oikeudenmukainen korvaus.

NIB seuraa tarkasti vastuullisuuden toteutumista kaikissa hankkeissa. Rahoituksen edellytys on, että lainan saaja pystyy osoittamaan ottavansa huomioon vähintään paikallisen lainsäädännön edellyttämät minimivaatimukset.

Tarkat ehdot luoton saajille

Lainan saajan on toimitettava NIB:ille ympäristöjohtamissuunnitelma, johon sisältyy selvitys sosiaalisten vastuukysymysten hoitamisesta. Rahoituspäätöksen jälkeen hankkeen etenemistä ja asetettujen ehtojen noudattamista seurataan.

NIB:in lainoitus on viime vuosina painottunut siten, ettei merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia aiheuttavia rahoituskohteita ole. Monissa hankkeissa on kuitenkin pienempiä asioita, joihin on kiinnitetty huomiota ja pyydetty korjausta.

Hyvä esimerkki on työturvallisuus, josta tehdään hankekäynneillä omaa havainnointia. Joskus puuttuvista suojavarusteista löytyy huomautettavaa. Työtapaturmista ja niiden ehkäisemiseksi tehdystä työstä saatetaan pyytää lisätietoja.

Luoton saajat ovat yleensä ottaneet huomioon nämä kysymykset jo hanketta suunniteltaessa, joten hankkeen toteutusvaiheessa epäkohtia nousee esille suhteellisen harvoin. Luoton saajan on raportoiva NIB:ille sovittujen periaatteiden mukaisesti projektin etenemisestä. Omien tarkastuskäyntien ohella käytetään tarvittaessa myös ulkopuolisia asiantuntijoita selvittämään, onko sovituista asioista pidetty kiinni.

Vastuullisuuden arviointiin tarvitaan työkaluja

Sosiaalisen vastuun arviointiin tarvitaan toimivia työkaluja. Monet organisaatiot ovat laatineet vastuullisuuden osa-alueista erilaisia standardeja ja suosituksia. Esimerkiksi elinkeinoelämän kansainvälisellä etujärjestöllä World Business Councililla on omat vastuullista yritystoimintaa koskevat suosituksensa. YK:n työjärjestö ILO:lla on työelämän perusoikeuksien julistus. Euroopan jälleenrahoitus- ja kehityspankki EBRD:llä on puolestaan omat ohjeistuksensa ympäristö- ja sosiaalisesta vastuusta.

Kansainvälisten rahoituslaitosten eniten käyttämä työkalu lienee kuitenkin standardi, jonka Maailmanpankkiryhmään kuuluva Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC (International Finance Corporation) on laatinut sosiaalisesta vastuusta.

IFC:n ohjeistuksia käytetään yleensä mittapuuna esimerkiksi suurissa hankkeissa, joissa on mukana useita kansainvälisiä rahoittajia. Yhteistyötä helpottaa, kun kaikilla on yhtenäinen käsitys sosiaalisen vastuun sisällöstä ja rahoituksen edellytyksenä olevista minimivaatimuksista, esimerkiksi pakkomuutoissa huomioitavista kompensaatioista.

Uusin työväline on kansainvälisessä ISO standardointijärjestössä laadittu koko maailman ja kaikki toimialat kattava yhteiskuntavastuun standardi ISO 26000. Laajana yhteistyönä tehty ja viime vuonna hyväksytty ISO 26000 on ohjeistus, jota yritykset ja muut organisaatiot voivat vapaaehtoisesti noudattaa.

Rahoittajat edellyttävät entistä enemmän

Sosiaalisen vastuun kysymykset ovat viime vuosina korostuneet kansainvälisten rahoituslaitosten lainapäätöksissä, ja näiden asioiden painoarvo kasvaa todennäköisesti entisestään tulevaisuudessa.

Sosiaalisen vastuun vaatimus on noussut agendalle muun muassa esille tulleiden väärinkäytösten vuoksi. Lisäksi globaalit tuotantoketjut ovat pidentyneet, ja vastuukysymysten toteutumisesta on varmistuttava ketjun kaikissa osissa kaikkialla maailmassa.

Myös NIB:issa sosiaalisen vastuun toteutumiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Ympäristöpolitiikkaa ja siten myös sosiaalista vastuuta koskevia suuntaviivoja ollaan parhaillaan uudistamassa.

Kehittyvät taloudet oma lukunsa

Erityisen tärkeää näiden asioiden tarkastelu on NIBin jäsenmaiden ulkopuolelle suuntautuvissa luotoissa, jotka ovat noin viidesosa pankin kokonaisrahoituksesta. Lainoja on myönnetty muun muassa Brasiliassa, Intiassa, Kiinassa, Venäjällä ja Vietnamissa toteutettaviin hankkeisiin.

Kehittyvissä talouksissa toimintaympäristö on erilainen. Myös sosiaalisen vastuun kysymyksissä on otettava huomioon yhteiskuntien, lainsäädäntöjen, kulttuurien ja taloudellisten olojen erilaisuus.

Eri hankkeissa ja toimialoilla huomioitavat asiat vaihtelevat. Joillakin aloilla tai maissa on katsottava, että tuotannossa ei käytetä lapsityövoimaa. Toisissa paikoissa huomio voi kohdistua siirtotyöläisten elinoloihin.

Rahoituspäätöstä varten tehtävässä arvioinnissa katsotaan aina, millaisia sosiaalisia vaikutuksia hankkeella on esimerkiksi yrityksen työntekijöiden ja paikallisen väestön elämään. Tarvittaessa lainaehtoihin voidaan kirjata minimivaatimukset, jotka luoton saajan on täytettävä rahoituksen saamiseksi.

Sijoittajatkin kiinnostuivat vastuullisuudesta

NIB hankkii luotonannossaan tarvitsemansa varat kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Rahoituksen saamista edesauttaa se, että pankin joukkovelkakirjalainoilla on paras mahdollinen luottokelpoisuusluokitus.

Kansainväliset sijoittajat ovat entistä kiinnostuneempia kuulemaan, miten rahoitusta hakeva taho painottaa ympäristö- ja sosiaalista vastuuta. Sijoittajille kerrotaan pankin periaatteet ja mandaatti. Kestävää kehitystä tukevien kohteiden painottuminen NIB:in lainasalkussa nähdään yleensä myönteisenä asiana ja se lisää omalta osaltaan sijoittajien kiinnostusta.

Artikkelin asiantuntija Katariina Vartiainen työskentelee ympäristöasiantuntijana Pohjoismaiden Investointipankissa (NIB). Hänen työtehtäviinsä kuuluu kestävän kehityksen näkökulman arviointi pankin rahoittamissa hankkeissa. Koulutukseltaan hän on ympäristötekniikan diplomi-insinööri Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Lisää artikkeleita tältä kirjoittajalta:

• Tuija Brax ja Pentti Mäkinen: Hienosäätöä lobbauksen pelisääntöihin
• Markku Wilenius: Aika herätä suureen muutokseen

Kirjoittajan arkisto

Avainsanat: ProComma 2/2011, rahoitus, sosiaalinen vastuu