Jaa artikkeli:

Sosiaalisen median vaikutukset viestintään ovat olleet valtavat. Siitä huolimatta moni vanha sääntö pätee yhä. Laadukkaan viestinnän ainekset ovat edelleen strategian mukainen suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja johdonmukaisuus. Niiden lisäksi reaktionopeus, ja erityisesti sen hallinta, on noussut entistä kriittisemmäksi tekijäksi. Parhaimmillaan sosiaalisen median hyödyntäminen voi olla yhteisölle aivan keskeinen menestystekijä.

Esimerkkinä menestyksestä käy presidentti Obaman vuoden 2008 vaalikampanja, joka on some-klassikko. Ja meno sen kuin paranee parhaillaan käytävässä Obama2012 -kampanjassa, jonka some-strategian yksityiskohdat ovat tarkoin varjeltuja.

Oivaltavaa some-strategiaa Obaman hallinto toteuttaa myös huomattavasti tulenaremmalla areenalla, Afganistanin sodassa. Tiettävästi ensimmäisenä maailmassa valtio ja sitä vastaan taisteleva kapinallisryhmittymä käyvät informaatiosotaa livenä Twitterissä. Yhdysvaltojen armeijan ja Afganistanin Taliban-liikkeen sananvaihto on jatkunut syyskuusta, jolloin Taliban hyökkäsi Yhdysvaltojen Kabulin suurlähetystöön. Twitter oli myös pitkään ainoa suora viestintäkanava osapuolten välillä sen jälkeen, kun viralliset rauhantunnustelut katkesivat joulukuussa.

Vain 5 dollarin tähden

Myös yksityishenkilöt ovat valjastaneet sosiaalisen median omiin tarkoitusperiinsä. Näin se toimii: laadi vetoomus, mobilisoi tukijoukot, toteuta muutos. Maan toiseksi suurin liikepankki Bank of America joutui tulilinjalle suunnittelemansa 5 dollarin tilinhoitomaksun vuoksi.  Molly Katchpole, 22-vuotias lastenhoitaja, laati change.org -sivulle vetoomuksen, joka sai nopeasti 300 000 tukijaa ja inspiroi käynnistämään vastaavia kampanjoita myös muilla areenoilla. Tästä seurannut negatiivinen julkisuusryöppy pakotti Bank of American perääntymään. Koko jupakkaan meni aikaa alle kuukausi.  Tällaisia kansalaisvetoomuksia varten voi hyödyntää vaikkapa kaupallisia kanavia, kuten Change.orgia, joka on vetoomusten kirjoittajille maksuton.

Eri alojen ammattilaiset auttavat toisiaan useilla foorumeilla. Esimerkiksi yhteiskuntaopin opettajat kokoontuvat viikoittain, ja tarvittaessa ad hoc, erilaisten kysymysten äärelle Twitterissä. He ovat pohtineet muun muassa sitä, miten Yhdysvalloissa valtavan julkisuuden ja varsinaisen kansanjuhlan aiheuttanut Osama Bin Ladenin kuolema pitäisi käsitellä lasten kanssa seuraavana aamuna.

Mieti vielä kerran…

Laatu edellyttää harkintaa, vaikka tiedonvälityksen nopeus ja helppous houkuttelevat. Maailmalta on runsaasti esimerkkejä, mitä seuraa, jos postaa, tekstaa tai twiittaa liian herkällä liipaisinsormella.

Yhdysvaltojen arvostetuimpiin mediataloihin kuuluvat CBS, CNN ja Newsweek jäivät hiljattain nolosti kiinni välitettyään uutisen Penn State -yliopiston legendaarisen jalkapallovalmentajan Joe Paternon kuolemasta – vuorokautta liian aikaisin. Mikään niistä ei vaivautunut tarkistamaan tiedon paikkansapitävyyttä, koska se oli odotettu ja tuli ”luotettavasta lähteestä”. Newsweek nappasi sen CBS:ltä, joka puolestaan oli ottanut sen joltakin toiselta, ja niin edelleen. Alkuperäinen lähde oli opiskelijoiden Onward State -uutissivusto, jonka sittemmin eronnut päätoimittaja Devon Edwards ”ei ikinä olisi uskonut, että valtakunnalliset uutistoimistot siteeraisivat sitä”. Uutisankan alkuperäistä lähdettä ei edelleenkään ole paljastettu.

Kuten viestinnän ammattilaiset hyvin tietävät, digitaalista mainetta ei voi deletoida, mutta siihen voi vaikuttaa. Tämän oppivat myös tulevaisuuden vaikuttajat.  Vaikka sosiaalisen median yksityisyyden suoja on kuuma puheenaihe Yhdysvalloissa, jo neljännes täkäläisistä yliopistoista sanoo tarkistavansa hakijoiden digitaalisen taustan, ainakin googlettamalla ja facettamalla. Opinnäytteiden plagiointi, rivous ja alkoholin käyttö alaikäisenä ovat olleet tyypilliset hylkäämisen syyt. Näin käy peräti 12 %:lle hakijoista. Toisaalta sosiaalisen median innovatiivinen käyttö voi tuoda myös lisäpisteitä. Kuten Renesselaer Polytechnic Instituten Paul Marthers kiteyttää: ”This is the world we live in now”.

Jaa artikkeli:

Lisää artikkeleita tältä kirjoittajalta:

Kirjoittajan arkisto

Avainsanat: , , , ,

Kirjoittaja työskentelee viestinnän asiantuntijana suunnittelutoimisto Faster Horsessa ja on viestinnän konsultointiin erikoistuneen Aida Consultingin osakas. @kirsihnurmi

Yhteistyökumppanit

Gonin/Creative

Keskustele aiheesta "Some menestystekijänä – sodassa ja rauhassa"

  1. Kiintoisaa tekstiä. Tuo mainitsemasi korkeakoulujen hakijoiden digitaalisen taustan googlettaminen on ollut juuri mielen päällä ja olen pohtinut kovasti sen eettistä puolta. Onko siitä ollut puhetta sikäläisessä mediassa? Mietin, että esimerkiksi työnhakijan taustan googlettaminen ei ole sopivaa – siis Suomessa.

  2. Hei — kiitos kommentista. Kyllä asiasta keskustellaan. Juuri nyt yksityisyyden suoja puhuttaa markkinoinnissa. Verkkoyritysten oikeutta kerätä tietoa kuluttajien hakukäyttäytymisestä, ja tiedon kaupallista hyödyntämistä halutaan rajoittaa.Tällä viikolla Valkoinen talo otti (A Consumer Internet Privacy Bill of Rights 2/2012) kantaa kuluttajien puolesta.
    Korkeakouluille teetetyssä kyselyssä (Kaplan Test Prep Survey 9/2011) USA Todayn (9/2011) mukaan osa kouluista pitää digitaustan selvittämistä epäeettisenä, osa sanoo tekevänsä tarkastuksia vain satunnaisesti, ja jotkut sanovat, että jos arveluttava facebook-postaus tulee ”jotakin kautta” oppilaitoksen tietoon, se kyllä tarkistetaan. Työnhakijoiden digitaalisen taustan tutkiminen on ilmeisesti erittäin yleistä. Esim. New York Timesin artikkelissa (7/2011) Equal Employment Opportunity Commission kertoo 75 % yrityksistä teettävän selvityksen. Ko. artikkeli poiki satoja lukijakommentteja.Taustaselvitysten tarpeellisuutta perustellaan niin yrityksissä kuin oppilaitoksissa mm. turvallisuussyillä.
    Kirsi Nurmi

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi