Aalto Design Factory repeili liitoksistaan viime viikonloppuna, kun reilut 200 ihmistä kokoontui Sometime 2011 -tapahtumaan Espooseen. Kyseessä on tapahtuman kuvauksen mukaan ”yhteisöllisesti ja avoimesti tuotettu tapahtuma, joka kerää suomalaiset sosiaalisen median aktiivikäyttäjät ja vaikuttajat yhteen verkostoitumaan ja ideoimaan sosiaalisen median käyttötapoja”. Kuvaus toteutui lähes sellaisenaan.

Olin itse läsnä myös Sometime 2010 -tapahtumassa vuosi sitten ja näin ollen etuoikeutettuna nyt ensimmäistä kertaa osallistuviin nähden pystyin vertailemaan tapahtumia keskenään. Enkä suinkaan tehnyt vertailua ohjelmasisällön näkökulmasta, vaan mielenkiinnolla seurasin, millaisia reaktioita tämän vuoden tapahtuma sai aikaan ihmisten toiminnassa viime vuoteen verrattuna.

Tviitataan, striimataan ja verkostoidutaan

Vuoden takaisessa Sometimessa verkkovälineistä pääroolissa voi sanoa olleen Twitterin. Itse testasin silloisella vanhalla Nokia-puhelimellani Twitterin hashtagin  käyttöä ensimmäisiä kertoja toden teolla ja olin haltioissani, kun pystyin pieneltä kännykän näytöltä näkemään, mitä sellaisetkin ihmiset tapahtumasta kirjoittavat, joita en vielä Twitterissä seurannut. Tänä vuonna tviittasin villisti sekä iPhonellani että läppärilläni ja käytin useampaa eri hashtagia aina sen mukaan, missä tilassa kulloinkin Aalto Design Factorylla fyysisesti olin.

Konkreettisten viestintävälineiden muutos näkyi myös osallistujien keskuudessa. Siellä täällä vilahti iPadeja, älypuhelimia sekä pieniä ja käteviä kannettavia tietokoneita. Monet olivat varustautuneet myös erilaisin videokuvan välittämiseen sopivin laittein, joka osoittautui hyväksi valinnaksi huomioiden tämän vuoden aloituspuheenvuoron kehotus: ”Striimatkaa toisianne!”. Tiedätkö, miten puheenvuoron pitänyt Heikki Hallantie meitä kehotti toimimaan viime kerralla? Hän sanoi jotakuinkin näin: ”Verkostoitukaa, tutustukaa ja vaihtakaa käyntikortteja.”.

Tänä vuonna verkostoitumiseen ei tarvinnut erikseen kehottaa. Ilmapiiri oli avoin ja välitön eikä toisille osallistujille ollut hankala puhua. Kenties tapahtuma, joka tuotetaan yhteisvoimin verkossa ja täysin julkisesti, saa ihmiset toimimaan myös itse tapahtumassa rohkean avoimesti. Keskustelukaverina saattoi olla sosiaalisen median suunnannäyttäjä, kuten Helene Auramo, tai juuri Twitteriin mukaan tullut ja sosiaalisen median käyttöön vasta tutustuva henkilö – tuloksena olivat joka tapauksessa yhtä hedelmälliset ja idearikkaat keskustelut.

Kymmeniä Facebook-kavereita!

Erikoisin ilmiö Sometime 2011 -tapahtuman jälkeen oli kuitenkin verkostoitumisinto Facebookissa. Tätä ei tapahtunut juurikaan viime vuonna, vaan ihmiset enemmänkin alkoivat seuraamaan tapahtumasta tviitanneita lähi- tai etäosallistujia. Nyt sunnuntai-iltana ja maanantaina kaveripyyntöjä viuhui kuitenkin tiuhaan tahtiin ja tänään minullakin on oiva joukko uusia tapahtumassa tavattuja tuttuja myös Facebook-kontakteina.

Aiheesta avattiin Anne Rongaksen  toimesta keskustelu Sometimen Facebook-ryhmässä, jossa pohdittiin asiaa monelta kantilta. Annen sanoin: ”Kanava ei toki ole tärkein vaan yhteydet, keskustelu, teot ja toiminta. Sometime oli sopiva solmukohta monille toimintaan eteneville suunnitelmille.”. Kaikki tämä osoittaa, että avoimuus ja yhdessä tekeminen, jopa täysin tuntemattomien ihmisten kanssa, on mahdollista. Sometimen kohdalla ollaan esimerkiksi jo suunnittelemassa ensi vuoden tapahtumaa ja keräämässä palautetta sekä kehitysideoita nyt koetusta – yhteisöllisesti.

Mallia myös meidän töihin

Me viestinnän ammattilaiset pohdimme usein sitä, miten saada viesti perille ja asiat sellaisten ihmisten tietoisuuteen, joille ne on osoitettu. Sometimea kannattaa seuloa läpi sellaisena esimerkkinä, jossa viesti kulkee ilman suurempaa organisaatiota sen taustalla. Suunnittelusta käytännön toteutukseen lähtien asiasta kiinnostuneet ihmiset ovat olleet tietoisia tapahtuman etenemisestä ja siihen liittyvistä asioista uskomattoman hyvin.

Tästä kertoo esimerkiksi se fakta, että päivystäessäni tapahtuman respassa (jonne muuten ilmoittauduin mukaan Facebook-ryhmän pyynnön kautta Googlen dokumenttiin luodussa taulukossa) molempina päivinä, vaikein vastattava kysymys oli: ”Missä on meeting room?”. Tämän nimisiä tiloja oli kaksi ja taisin aina onnistua ohjaamaan ihmiset siihen väärään. Muu tieto liikkui tehokkaasti verkossa: Facebookissa, Twitterissä, YouTubessa, Bambuserissa, wikeissä jne… Ja tieto liikkui ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen. Ja kuka sitä tietoa välitti: minä, sinä ja me kaikki mukana olleet yhdessä. Tästä siis todellakin kannattaa ja voi ottaa mallia!

Suuret kiitokset vielä kaikille Sometime 2011 -tapahtuman järjestelyihin osallistuneille sekä ennen kaikkea osallistujille. Yhteistyössä on huikea voima!

Lisää artikkeleita tältä kirjoittajalta:

• Kaikki yhtä suurta appsia!
• Mainostaisitko meitä Facebookissasi?
• Kun sosiaalinen media maailman pieneksi muutti

Kirjoittajan arkisto

Avainsanat: sosiaalinen media