Mitä yhteistä on startup- tai suomalaisittain kasvuyrittäjällä ja viestinnän
ammattilaisella?

Stereotyyppinen kuva startup-yrittäjästä saattaa olla ohjelmistoa tai verkkopalvelua kehittävä parikymppinen, tennarit ja farkut jalassa läppäriinsä liimautunut propellipää, joka juo kokista ja puhuu koodikieltä. Todennäköisesti olet tänäänkin ollut startup-yrittäjien visiosta alkunsa saaneiden palveluiden äärellä: sellaisten kuin Google, Facebook, Twitter tai vaikkapa Spotify tai Angry Birds. Kai näiden menestystarinoiden alkujuurilta löytyy jotain opittavaa meille viestijöillekin?

Startup-yrittäjän arkkityyppi on itsenäinen visionääri, joka viihtyy kaoottisessa ympäristössä, jossa mikään ei ole varmaa. Häntä johdattaa visionsa valo ja hän kulkee intuitionsa ohjaaman läpi epävarmuuden ja yllätysten, pettymysten ja uudelleen aloittamisten kaatumatta – horjuen ehkä, mutta kaatumatta.

Onko viestinnän ammattilaisen arjessa tilaa tai tarvetta isolle ajattelulle? Minä uskon, että on. Sen lisäksi on pari muutakin ominaisuutta, joita startup-yrittäjiltä vaaditaan menestykseen ja joista ei olisi haittaa viestinnän ammattilaisillekaan.

1. Omaperäinen idea

Joskus harvoin joku keksii jotain oikeasti uutta ja perustaa yrityksen. Joskus taas idea esimerkiksi verkkopalvelusta perustuu olemassaolevaan palveluun, mutta kehittää sitä eteenpäin, tuo siihen uuden näkökulman tai yksinkertaisesti tekee saman asian huimasti paremmin. Molemmissa tapauksissa startup-yrityksen perustajan on pitänyt nähdä jotain mitä muut eivät näe. Tämä vaatii vinoa  katsetta, aivojen nyrjäytystä tai sitä kuuluisaa ajattelua laatikon ulkopuolella. Jotkut kutsuvat näitä ideoita innovaatioiksi.

Onko viestinnän ammattilaisen työssä aikaa innovaatioille? Ehkä tiedottaja ei tiedotetta vääntäessään tai sosiaalisen median päivityksiä tehdessään keksi pyörää uudelleen, mutta perimmäinen tavoite on oikeastaan sama kuin startup-yrittäjällä: pitää erottua muista. Jotta viestien tulvasta saa omansa kuuluviin, tulee olla omaperäinen, täytya erottua massasta.

Pysähdy siis miettimään hetkeksi ennen Lähetä-napin painallusta. Saisiko tämä viesti minun huomioni, ja jos ei saisi, onko sitä edes järkeä lähettää?

2. Intohimo

Jotta yrittäjä jaksaisi paahtaa pitkää päivää ja lyödä päätään seinään mahdollisesti vuosien ajan, pitää hänen suhtautua ideaansa intohimoisesti, olla aidosti innostunut siitä ja uskoa siihen järkkymättömästi.

Onko realistista ajatella, että viestijä kokee samanlaista intohimoa työtään kohtaan? Et ehkä pysty kasvattamaan keinotekoista innostusta sosiaalisen median toimintaohjeiden laatimista kohtaan, jos se ei aidosti ole lähellä sydäntäsi. Voisitko oppia prosessista jotain muuta hyödyllistä – pohtia esimerkiksi yritystoiminnan etiikkaa tai tutustua sellaisiin sosiaalisen median välineisiin, joita et ole ennen käyttänyt – mikä vaan saa sinut innostumaan.

Kun löydät sinua kiinnostavan kulman käsillä olevaan työtehtävään, saatat jopa päästä mukaansatempaavaan flow-tilaan, jota suomeksi on auvoksikin kutsuttu. Silloin on puhelimen ja sähköpostin parasta olla pois päältä, sillä käynnissä on näytös, jossa esiintyvät työn aito nautinto ja ilo!

3. Muutosvalmius ja jatkuva kehittäminen

Startup-yrittäjän elämän on täynnä muutoksia ja loputtomia ylä- ja alamäkiä. Yrittäjän pitää olla ketterä, hänellä täytyy jatkuvasti olla valmius kääntää firmansa suuntaa, vaikkapa perustuen kilpailijan toimiin tai asiakkaalta saatuun palautteeseen.

On itsestäänselvää, että jokainen tarvitsee tämänpäivän työelämässä ja yritysmaailmassa kykyä suhtautua ja sopeutua muutoksiin. Mutta miten ikuisen muutoksen voi kääntää voitoksi viestinnässä?

Ensimmäiseksi voisi vähentää vuosisuunnitteluun ja projektisuunnitelmien tekoon käytettävää aikaa – parhaimmillaan suunnitelmat ovat raameja ja tukipylväitä, pahimmillaan vain osoitus johdolle, että viestintäosastolla oikeasti tehdään jotain ja suunnitelmallisia ollaan – tilanteet muuttuvat kuitenkin ennen kuin suunnitelmissa on päästy alkua pidemmälle. Tai vaikkapa johtaja ja sen myötä viestinnän painopisteet vaihtuvat, ja suunnitelmat joutavat roskakoriin.

4. Taito myydä

Startup-yrityksen perustajan isoin haaste yrityksen ensimmäisen elinvuoden aikana on useimmiten – yllätys, yllätys – raha. Yritys tarvitsee riskisijoittajia, jotka uskovat ideaan niin paljon, että laittavat omaa rahaansa likoon. Yrittäjän täytyy siis myydä ideansa sijoittajille, ja heidän lisäkseen myös työntekijöilleen – hänhän ei todennäköisesti voi toteuttaa visiotaan yksin.

Viestinnän ammattilaiselle ropisee yleensä palkka tilille huolimatta myyntitaidoista, ellei hän ole itsenäinen yrittäjä tai viestintätoimiston osakas. Myyntitaitojen hyödyllisyyttä voisikin ajatella toiselta kantilta. Kuinka usein toimitusjohtaja tai osastopäällikkö on teilannut sinun mahtavan ideasi kalkkiviivoille?

Et saa ehkä enempää palkkaa, vaikka saisit ideasi myytyä esimiehellesi, mutta se voi muuttaa työntekoasi huomattavasti mielekkäämmäksi. Kyllähän viihdyt työssäsi paremmin, jos saat tehdä sellaisia hankkeita, joita itse pidät tärkeinä ja mielenkiintoisina. Ehkäpä laariisi ropisee myös hieman irtopisteitä kunnioituksen, vastuunjaon ja parempien työtehtävien muodossa, jos olet pystynyt vakuuttamaan neuvottelukumppanisi – oli se sitten esimies, työkaveri, asiakas tai yhteistyökumppani.

5. Epännistumisen hyväksyminen

Joidenkin arvioiden mukaan yli 90 % startup-yrityksistä ei menesty. Startup-yrittäjälle konkurssi ei ole kuitenkaan osoitus epäonnistumisesta vaan siitä, että on yritetty. Virheet ovat merkki positiivisesta riskinotosta, uskalluksesta.

Viestinnän toteuttaminen perustuu usein riskien kaihtamiseen ja hyviksi todettujen tai uskottujen ns. best practice -toimintatapojen noudattamiseen. Kuka voisi myöntää sen, että 90 % viestintäkampanjoista ei menesty, että leijonanosa viestinnän toimenpiteistä on vain business-as-usual? Viestintä on neutraalia, hajutonta ja harmitonta.

Mutta on myös se 10 %, joka tuottaa jotain uutta, joka kasvattaa yrityksen menestystä huomattavasti, vie yrityksen positiiviseen syöksykierteeseen – ja se tapahtuu vain, jos on osattu ajatella uudella tavalla, revitellä hiukan, ravistella vanhoja luukasoja ja ottaa riski.

6. Ylpeys ja itsetunto

Startup-yrittäjän on oltava ylpeä, ärsyttävyyteen asti itsetuntoinen ja röyhkeä. Ulkopuolisille oman firman menestyksen ja jokaisen pienen myönteisen signaalin huutaminen voi näyttäytyä hieman naurettavana. Meillehän opetetaan nöyryyttä ja sanotaan, että ylpeys on pahasta.

Startup-yrittäjälle tällainen menettely on kuitenkin elinehto. Hänen on vakuutettava sijoittajat, asiakkaat ja työntekijänsä. Lisäksi hän motivoi myös itseään.

Kun sanoo tarpeeksi monta kertaa itselleen ”Minä olen x” (vaikkapa erinomainen esiintyjä), uskoo lopulta itseään ja loppu on enää toteutuksesta kiinni. Jos vaikkapa pelkäät esiintyä, kerro joka päivä itsellesi, että olet itse asiassa aivan mahtava puhuja ja sinulla on todella mielenkiintoista kerrottavaa – tulet todennäköisesti selviytymään esiintymistilanteista paljon paremmin kuin silloin, jos hoet pelkääväsi esiintymistä.

Ulospäin voit tietenkin esittää nöyrää, mutta sisällä sinun kannattaa omaksi hyväksesi liioitella, pullistella ja rehvastella voimien takaa!

Kirjoitus perustuu osittain Stanfordin huippuyliopiston innovaatioprofessorin, ja kahdeksan yrityksen perustajan Steve Blankin ajatuksiin. Blank oli Suomessa syyskuun ensimmäisellä viikolla Aalto-yliopiston vieraana.

Avainsanat: innovaatio, startup-yrittäjä