Suomalaistoimittajista 96 prosenttia hyödyntää sosiaalista mediaa työssään ilmenee Cisionin ja Christ Church Universityn teettämästä Social Journalism -tutkimuksesta. Suomalaistoimittajia hiukan aktiivisemmin sosiaalista mediaa käyttävät ruotsalais- ja brittitoimittajat. Tutkimus toteutettiin Suomen lisäksi kolmessa muussa Euroopan maassa: UK:ssa, Saksassa ja Ruotsissa. Suomesta tutkimukseen osallistui 448 toimittajaa.

Kommunikointi markkinointiviestinnän ammattilaisten kanssa kulkee perinteisiä kanavia

Markkinointiviestinnän ammattilaisten ja toimittajien kanssakäyminen nojaa edelleen paljolti perinteisiin kommunikointikanaviin. Yleisimpinä viestinnän välineinä pidetäänkin puhelinta, tiedotteita sekä kasvotusten tapaamisia. Kuitenkin lähes viidesosa toimittajista käyttää sosiaalisia yhteisöpalveluja kuten Facebookia viestiessään markkinointiviestinnän ammattilaisten kanssa. Vain harva toimittaja käyttää ammatillisia yhteisöpalveluja, mikroblogeja tai henkilökohtaisia blogeja ollessaan yhteydessä markkinointiviestinnän ammattilaisiin.

Samankaltainen suuntaus on havaittavissa myös uutislähteiden valinnassa. Vaikka lähes puolet toimittajista käyttää sosiaalisia yhteisöpalvelut uutislähteinään, ovat silti henkilökohtaiset kontaktit, markkinointiviestinnän ammattilaiset ja tiedotteet sekä yritysten ja valtionhallinnon verkkosivut merkittäviä uutislähteitä.

Perinteisten viestintävälineiden suosiosta huolimatta valtaosa suomalaistoimittajista hyödyntää sosiaalista mediaa työssään enemmän nyt kuin kolme vuotta sitten. Aiempaa vähemmän sosiaalista mediaa kertoi käyttävänsä ainoastaan kolme prosenttia vastaajista.

Wikipedia ja Facebook suomalaistoimittajien ahkerassa käytössä

Suomalaistoimittajien suurimassa suosiossa ovat Wikipedian tyyppiset tiedon tallennussivustot. Facebookin ja Myspacen kaltaisia yhteisösivustoja pidettiin toiseksi tärkeimpänä sosiaalisen median työkaluna ja vain puolet tutkimukseen osallistuneista toimittajista piti blogeja ja videon tai kuvan jakopalvelusivustoja (esimerkiksi YouTube ja Flickr) työssään tärkeinä. Verrattuna tutkimukseen osallistuneiden muiden maiden toimittajiin, suomalaiset käyttävät verrattain vähän ammatillisia sosiaalisia verkostoja kuten LinkedIniä sekä Twitterin kaltaisia mikrobloggaussivustoja työssään.

Digitaalisen ja sosiaalisen median toimittajat hyödyntävät sosiaalista mediaa muita laajemmin

Suomalaistoimittajien keskuudessa sanoma- ja aikakauslehtitoimittajien sosiaalisen median käyttötottumukset ovat hyvin samansuuntaisia. He suosivat työssään selkeästi eniten tiedontallennussivustoja sekä yhteisöpalveluja. Aikakauslehtitoimittajille myös videon tai kuvan jakopalvelut nousivat tärkeiksi sosiaalisen median kanaviksi.

Televisio- ja radiotoimittajat turvautuvat sanoma- ja aikakauslehtitoimittajia useammin yhteisöpalvelusivustoihin, blogeihin sekä videon tai kuvan jakopalveluihin. Yllätyksellistä tuskin on, että sosiaalisen ja digitaalisen median toimittajat käyttävät muita useammin ammatillisia sosiaalisia verkostoja sekä Suomessa vielä toistaiseksi vähemmän hyödynnettyjä mikrobloggaussivustoja.

Tiedon tarkistus yhä useammin verkossa

Vaikka henkilökohtaiset kontaktit ovat edelleen monelle toimittajalle suosituin tapa tarkistaa ja vahvistaa juttua varten hankitut tiedot on mielenkiintoista huomata, että usealle heistä myös tiedontallennussivustot toimivat tärkeänä tietojen tarkistus- ja vahvistuslähteenä. Myös yritysten omat ja julkishallinnon verkkosivut saivat painoarvoa taustojen tarkistamismieltymyksissä.

Sosiaalinen media lähtentää toimittajat yleisöönsä

Suomalaistoimittajille tärkein sosiaalisen median käyttötarkoitus on oman sisällön julkaiseminen, levittäminen tai mainostus sekä verkostoituminen. Yhteistä toimittajille on näkemys sosiaalisen median kyvystä vaikuttaa toimittajan ja yleisön väliseen suhteeseen. Useimpien toimittajien mielestä sosiaalinen media tarjoaa hyvän kanavan olla enemmän kytköksissä kohdeyleisön kanssa. Tämä nousi erityisesti esiin sosiaalisen median, radion ja digitaalisen median toimittajien keskuudessa.

Eroavaisuuksia käyttömieltymyksissä

Suomalaistoimittajien ja vertailumaiden toimittajien sosiaalisen median käyttö eroaa varsinkin mikrobloggaussivustojen osalta. Toimittajat muissa osallistujamaissa, erityisesti UK:ssa, käyttävät työviikon aikana mikrobloggaussivustoja kuten Twitteriä huomattavasti aktiivisemmin kuin suomalaiskollegansa. Mikrobloggaussivustot ovat suosittuja uutislähteitä UK:n lisäksi myös Ruotsissa. Mielenkiitoista onkin nähdä, miten esimerkiksi mikrobloggaussivustojen tai henkilökohtaisten blogien käyttö uutislähteenä kehittyy ja säilyttävätkö tiedontallennusivustot suosionsa suomalaistoimittajien sosiaalisen median käyttömieltymyksissä ja -tottumuksissa.

Tutustu tarkemmin Suomen 2011 Social Journalism Study ja verrokkimaiden 2011 Social Journalism Study – European tuloksiin lataamalla tutkimusraportit.

Tutkimuksen tausta: Cision Europe toteutti Canterbury Christ Church yliopiston kanssa yhteistyössä tutkimuksen toimittajien sosiaalisen median käytöstä ja näkemyksistä UK:ssa, Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää toimittajien sosiaalisen median käyttötottumuksia sekä sen vaikutusta toimitustyöhön. Suomesta kyselyyn vastasi 448 toimittajaa 8. kesäkuuta – 15. heinäkuuta välisenä aikana. Kaiken kaikkiaan tutkimukseen osallistui 1560 eurooppalaista toimittajaa. Vastaajat kyselyyn poimittiin Cisionin globaalista mediatietokannasta. Cision Europe teettää tutkimuksen vuosittain. Suomi oli tutkimuksessa mukana ensimmäistä kertaa vuonna 2011.

Avainsanat: sosiaalinen media, toimittajat