Kansainvälisessä organisaatiossa tarvitaan seikkailumieltä. Toimiessani Nissan Nordic Europen viestintäjohtajana viimeisen kuuden vuoden ajan olen saanut aitiopaikalta kokea, minkälaista on viestinnän johtaminen aidosti monikulttuurisessa organisaatiossa. Monikulttuurisessa työympäristössä luoviminen vaatii monia henkilökohtaisia ominaisuuksia. Kulttuurierot näkyvät konkreettisesti sekä ulkoisessa että sisäisessä viestinnässä, mutta oikealla asenteella, avoimuudella ja joustavuudella voi välttää karikot.

Pohjoismaiden ja Baltian toimintaa johdetaan Keilaniemen pääkonttorista, jossa työskentelee eri kansallisuuksien edustajia yli kymmenestä maasta. Kansainvälisyys näkyy vahvasti ihan arkisissa asioissa ja kahvipöytäjutustelutkin käydään englanniksi, saksaksi, ranskaksi tai ruotsiksi. Henkilöstöä halutaan kierrättää eri maista, jotta näkemykset tuulettuvat. Koska Nissan on globaalisti toimiva yritys, meille saattaa tulla työntekijöitä hyvinkin erilaisista kulttuureista, kuten Japanista tai Intiasta.

Tutustu, ystävysty, diskuteeraa

Ei tarvitse mennä kauas kotimaasta, kun pitää osata mukautua eri viestintätapoihin. Suomalaisten tapa toimia on usein melko suoraviivainen, ja asioiden ytimeen mennään nopeasti. Jo naapurissa Ruotsissa ja Norjassa halutaan jutustella ja diskuteerata aiheiden ympärillä selvästi enemmän. Se pitää hyväksyä – muita ei voi pakottaa toimimaan oman kulttuurin mallin mukaan, vaan on osattava itse sopeutua ja toimia joustavasti.

Mielestäni erityisesti kasvokkain tapahtuva kohtaaminen korostuu silloin, kun työyhteisö koostuu monista eri kulttuureista. Tässä myös nykyteknologian välineet ojentavat auttavan käden: kun aina ei pääse fyysisesti paikalle toiseen maahan kertomaan ideoistaan, voi kohtaamisen toteuttaa vaikkapa videoneuvotteluna. Tärkeintä on muistaa se, että sähköposti ei useinkaan ole paras tapa saada ajatuksensa ja ideansa läpi, vaan asiat pitää päästä perustelemaan keskustellen.

Myöskään henkilökohtaisten siteen luomisen merkitystä ei tule unohtaa. Kansanvälisillä kentillä liikkuessa on tärkeää, että tietää henkilöstä jotakin muutakin kuin ne seikat, jotka tulevat työneuvottelutilanteessa ilmi. Erityisesti niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa tekee pidempään yhteistyötä, on hyvä ystävystyä ainakin jonkin verran.

Tukea virtuaalikeskusteluista

Minä pidän viikoittaisten tiimivideopalaverien lisäksi puolituntiset säännölliset puhelinpalaverit tiimini jäsenten kanssa, jotka yksin tekevät viestintää omassa maassaan: näiden keskusteluhetkien aikana käymme läpi ajankohtaiset työasiat, ja he voivat ”tuulettaa” niin työhön kuin henkilökohtaiseen elämäänsä liittyvät asiat vapaasti. Saamani palautteen perusteella nämä juttelutuokiot antavat hyvin tukea arjessa jaksamiseen, parantavat ”virtuaalista” esimies-alaissuhdetta ja monesti olen saanut kiitosta siitä, että olen jaksanut kuunnella myös yksityiselämän huolia.

Jokaisen kansainvälisessä organisaatiossa työskentelevän ihmisen sisällä asuu mielestäni pieni Indiana Jones. Pitää olla avoin uusille kokemuksille ja elämyksille ja suhtautua asioihin avoimin mielin, omasta kulttuuritaustasta riippumatta. Koska välillä pitkät työmatkat ovat raskaita, niin myös hyvällä fyysisellä kunnolla on merkitystä. Se auttaa selviytymään aikaeroista ja olemaan työkykyinen vaikka olisi lentänyt 20 tuntia. Kansainvälisessä työympäristössä toimiminen on monesti hyvin haastavaa mutta toisaalta äärettömän antoisaa – suosittelen!