Muutamia vuosia sitten hain töihin viestintätoimistoon. Minua ei valittu, ja syyksi ilmoitettiin, että olen ”ehkä kuitenkin liian markkinointiorientoitunut”. Tämä ei varmasti ollut koko totuus, mutta muistan edelleen, miten ensin loukkaannuin ja sitten hämmennyin.
En loukkaantunut siitä, että minua ei valittu tehtävään. Tunteen aiheutti se, että silloinen minäni ei millään tahtonut ymmärtää annettua perustetta. Miten niin liian markkinointihenkinen? Minähän työskentelin viestintäpäällikkönä ja olin opiskellut pääaineenani viestintää! Lyhyen loukkaantumisen jälkeen tunsin kuitenkin lähinnä hämmennystä. Voiko viestintää ja markkinointia oikeasti nykymaailmassa erottaa näin vahvasti toisistaan?
Markkinoinnin ja viestinnän suurin ero on kertojassa ja kuulijassa?
Viimeisten vuosien aikana oma kokemus on osoittanut, että ei voi. Ja selvästi yhä useammalla viestijällä on sama kokemus: Viestinnän ammattilaiset 2015 -tutkimus toteaa, että viestijöiden toimenkuvassa korostuvat yhä enemmän maine, brändi ja sisällöt.
Markkinointialan viime vuosien lempitermit, kuten sisältömarkkinointi ja työntekijälähettilyys, ovat nekin minusta pohjimmiltaan pitkälti viestintää. Ensimmäinen on kohderyhmien koukuttamista hyvällä sisällöllä, jälkimmäinen koko organisaation innostamista mukaan viemään organisaation ilosanomaa maailmalle. Lähinnä puhujasta ja kuulijasta riippuu, mielletäänkö nämä viestinnäksi vai markkinoinniksi.
Vaikka olen jo vuosia ajatellut, että viestintää ja markkinointia ei voi erottaa toisistaan, koin silti pienimuotoisen identiteettikriisin siirtyessäni markkinointitoimiston leipiin puolisen vuotta sitten. Työpaikan vaihtoa pohtiessani mietin tosissani, pidetäänkö minua enää viestinnän ammattilaisena, jos työskentelen markkinoinnin strategina? Saanko potkut viestinnän ammattilaisten järjestöstä ProComista? Rapautuuko ymmärrykseni viestinnästä?
Vaarana liian ahdas ammatti-identiteetti
Aikani pohdittuani uskalsin ottaa (kyseenalaisen?) askeleen urallani. Ylipäätään viestijöillä on mielestäni markkinoinnille enemmän annettavaa kuin uskoisikaan. Kenellä olisi parempi ymmärrys siitä, miten asiantuntijaa motivoidaan kirjoittamaan blogikirjoituksia tai millainen merkitys toimivalla sisäisellä viestinnällä on markkinoinnin onnistumiselle? Myös toimittajatausta on moderneissa markkinointitehtävissä vahvuus, kuten kollegani Josi osoittaa.
Viestintäala onkin jatkuvassa muutoksessa. Viestintäammattilaisen pitäisi samaan aikaan ymmärtää markkinoinnin lainalaisuuksia, johtamista ja liiketoimintastrategiota.
Ehkä juuri siksi moni viestijä tuntuu potevan pienimuotoista identiteettikriisiä: Laura Asunnan väitöstutkimuksessa yhdeksi esteeksi viestinnän merkityksen tunnistamisessa todettiin viestintäammattilaisten heikosti kehittynyt ammatti-identiteetti.
Emme siis viestijöinä itsekään tunnu tunnustavan osaamisemme arvoa. Ironista kyllä, emme myöskään ole kovin hyviä kertomaan siitä muille. Ahtaan ammatti-identiteetin ja arvostuksen puutteen kehä on valmis.
Kaiken tarkoitus on tukea liiketoimintaa
Loppujen lopuksi sekä viestinnän että markkinoinnin tärkein tehtävä on tukea organisaationsa liiketoimintaa. Siksi ei kannata käyttää aikaa liikaan kriiseilyyn, vaan hyödyntää sekä viestijöiden että markkinoijien yhteinen osaaminen asiakkaiden auttamiseen. Ehkä jo sanomattakin selvää, että kannustan kaikkia viestijöitä vahvistamaan omaa ammatti-identiteettiään, myös markkinoinnin suuntaan!
Ensiaskeleiksi vahvemman ammatti-identiteetin rakentamisessa suosittelen seuraavia:
- Jos organisaatiossanne on vielä erilliset viestintä- ja markkinointiyksiköt, istukaa alas ja käykää rehellisesti läpi, mihin tällaista siiloutumista vielä tarvitaan. Mihin kukin päivänsä käyttää? Missä on yhtäläisyyksiä ja päällekkäisyyksiä? Varmistakaa, että tieto kulkee ja siilot on räjäytetty vähintään täältä!
- Lähde säännöllisesti tutustumaan organisaation työntekijöiden arkeen. Eräässä aiemmassa työpaikassa melkein parhaita työpäiviä olivat ne, jotka vietin asiantuntijoiden mukana kentällä (esimerkiksi konepajalla, ydinvoimalassa tai kauppakeskuksessa). Työntekijöiden arjen monimuotoisuuden ymmärtäminen on ensimmäinen askel toimivampaan työyhteisöviestintään.
- Mene rohkeasti ja säännöllisesti tapaamaan asiakkaita! Jos et koskaan keskustele organisaatiosi asiakkaiden kanssa, miten voisit palvella heitä kiinnostavalla viestinnällä ja markkinoinnilla?
Viestinnän ammattilaisen ei tarvitse ”myydä sieluaan”, vaikka hän tekeekin markkinointia. Ja ProComin jäsenenäkin saa näemmä pysyä.
Lisää artikkeleita tältä kirjoittajalta:
Avainsanat: markkinointi, viestinnän ammattilainen, viestintä
Kirjoitettu 29.3.2016
Yhteistyökumppanit
KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN
Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi
Keskustele aiheesta "Viestijän identiteettikriisi"
Aino Ruikka
Hyvä kirjoitus, Hanna! Mielestäni olennainen osa hyvää markkinointia on hyvä viestintä; tämän huomaa pahimmillaan liian ”markkinoivissa” sisällöissä. Parhaassa tiimissä olisi siis kumpaakin osaamista ja viestijällä markkinointiymmärrystä ja toisin päin. Uskon myös, että tilanne viestintätoimistoissa on kehittynyt harppauksin viime vuosina ja nyt nimenomaan haalitaan markkinointihenkisiä osaajia laajentamaan tarjontaa. Olit siis vain aikaasi edellä!
Hanna Harjula
Kiitos Aino! Ja juuri näin – osaamisen jakamista ja kasvattamista tarvitaan kumpaankin suuntaan. Hyvä kuulla myös, että viestintätoimistot nykyään tuntuvat ymmärtävän tämän aiempaa paremmin!
Markku Vierula
Kirjoitinkin tällä samalla kanavalla aiheeseen liittyen: http://viestijat.fi/viestinnan-ja-markkinoinnin-integraatio-loytyy-yrityksesi-osaamisesta/ Kommenttina vielä lisäksi: kaikki lähtee markkinoijan ostamisen osaamisesta: jos ja kun se on hajautettu siiloihin, on lopputuloskin siiloutunutta. Suunta on kohti markkinoinin ja myynnin yhteispeliä sielläkin suunnalla. #viestintäonkaikkikaikessa
Hanna Harjula
Juurikin näin! Myynnin ja markkinoinnin yhteispeli on myös tosi keskeistä, koska tavoitteiden tulisi sielläkin olla yhteiset. Millään osa-alueella siiloutumisella ei enää pötki pitkälle.
Kia Haring
Mielenkiintoinen aihe ja keskustelu! Siilot pois ja yhteiseen maaliin tässä pelataan. Toki paljon riippuu yrityksen tilanteesta sekä markkinoinnin ja viestinnän roolista siellä miten asioita tarkastellaan. Esimerkiksi moderni viestintäkompetenssin edustaja, joka tukee yritysjohtoa muutoksen (uuden strategian, toimintamallin ja kulttuurin) toimeenpanossa on lähtökohtaisesti erilainen ammattilainen kuin markkinoija, jonka tehtävänä on konseptoida ja kaupallistaa uusia palveluja. Toki näiden ehkä ääripäiden väliin mahtuukin sitten kaikenlaista tekemistä ja osaamista! Rikkautta on se kun rohkeasti kokeilee!
Hanna Harjula
Juuri näin, yhteiset tavoitteet ovat ne tärkeimmät! Niiden saavuttamiseksi toki tarvitaan monenlaista osaamista ja ammattitaitoa, eikä kaikkien viestintä- ja markkinointiammattilaisten tietenkään kannata/pidä olla samasta puusta veistettyjä. Kuten mainitset, myös organisaatioissa on isoja eroja. Ainakin itse kuitenkin toivon, että liian tiukkojen rajanvetojen aika on jo ohi!
Sari Selkälä
Osuva kirjoitus Hanna! Kun aikoinaan siirryin myynti- ja markkinointiorganisaatiosta viestintätoimistoon, podin samansuuntaista identiteettikriisiä toiseen suuntaan. Koin olevani liian ”myyntihenkinen”, vaikka pääaineenani viestintää olinkin opiskellut. Voi meitä & rohkeutta kaikille siilojen ja henkisten porttien räjäyttämiseen organisaatioiden monilta tasoilta.
Hanna Harjula
Kiitos Sari! Kirjoituksen jälkeen moni muukin on kommentoinut kokeneensa samanlaisia asenteita. Hyvä että asia herättää keskustelua ja onneksi siilot nykyään ovat (uskoakseni) vähenemään päin!
Marja Martikainen
Mielenkiintoinen kirjoitus. Näin viestintäyrittäjän näkökulmasta luulin, että tällaiset jaot ovat jo jääneet historiaan. Ilmeisesti ne vielä elävät isojen organisaatioiden osastoilla ja vahvimmin ehkä sitten viestijöissä itsessään. Itse olen journalisti, viestintäkonsultti ja kouluttaja. 10-15 vuotta sitten journalistia, joka ”loikkasi” viestinnän, tai mikä vielä pahempaa, markkinointiviestinnän puolelle töitä tekemään, oli epäilyttävä henkilö. Pressikorttikin otettiin pois. Nykyään voi olla journalisti ja tehdä myös viestintätöitä, juontamista ym. omaan osaamiseen liittyvää. Kysymys on laajasta ammattitaidosta, joka monipuolistuu myös eri työtehtävien ja kokemuksen myötä.
Hanna Harjula
Juuri näin Marja, jaot saavatkin tosiaan jäädä historiaan ja monin osin ovat onneksi jääneetkin! Hyvä että asia herättää keskustelua, ja monenlaisia näkemyksiä on kyllä tullut esiin. Oma kokemus tuon viestintätoimiston kanssa oli jo muutaman vuoden takaa, uskoisin että nykyään myös toimistokenttä ajattelee asioista laaja-alaisemmin.
Sanna Tuppurainen
Kiitos tästä! Viestinnästä saa lukea niin paljon diipadaapaa ja itsestäänselvyyksiä ja myyntipuheita, että on sinänsä virkistävää löytää kirjoitus, jossa on ihan oikea suuremman linjan aihe.
En näe tarvetta mennä lillukanvarsiin erilaisten hankkeiden, projektien ja päämäärien erilaisuudestta, totean vain, että pääsääntöisesti viestijän on tarpeen tullen hyvä osata ajatella markkinointia ja markkinoijan taas hyvä osata toisinaan suitsia pahimmat ylilyöntinsä. Jos on niin onnellinen tilanne, että firmassa on sekä markkinoinnin että viestinnän ammattilaisia, nämä varmasti oppivat toisiltaan kunhan mahdollisuus annetaan tai otetaan. Kannustettava ja tuottava lähestymistapa!
Turkka Kulmala
Hyvää pohdiskelua. Heikko ammatillinen itsetuntemus, ahdas ammatti-identiteetti ja arvostuksen puute ovat kovin tutun oloisia tuntemuksia ja ongelmia myös näin käännösviestinnän ammattilaisen näkökulmasta.
Hanna Harjula
Kiitos Turkka! Kuten sanotkin, nykypäivän markkinoinnin ja viestinnän kentässä identiteetti varmasti pohdituttaa taustoista riippumatta.