Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Julkaistu

Tulevaisuuden ennakointitalo Sitra tutkii aktiivisesti maailman tilaa ja uusimmassa raportissaan Sitra nostaa esiin viisi keskeistä teemaa vuodelle 2023. Megatrendeiksi nimetyt muutosvoimat ovat luonnon kantokyky, hyvinvoinnin, demokratian sekä talouden haasteet ja kilpailu digivallasta. Nämä muutosvoimat ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa ja onkin loogista, että ne muokkaavat vahvasti myös viestinnän ammattilaisen tulevaisuutta ja osaamistarpeita.

Viestinnän ammattilaisten järjestönä seuraamme alaa aktiivisesti ja koulutusjohtajan roolissa minulla on aitiopaikka seurata niitä trendejä ja suuntia, joita alallamme kulloinkin on. Kaksi vuotta sitten Viestinnän ala -tutkimuksessamme nousi viestijän vahvuuksiksi sisällöntuotanto, strateginen johtaminen sekä vuorovaikutustaidot, pohdin blogissa myös tuolloin millaisia taitoja viestijät tulevat tarvitsemaan. Nämä osaamisalueet pysyvät vahvasti kärjessä myös tänä vuonna, sillä haastavaa ja osin ennakoimatonta viestintätyötämme helpottaa hyvät viestinnän perustaidot, vahvat johtamistaidot sekä tehokas verkostojen hyödyntäminen.

Tähän kirjoitukseen olen kirjannut ne viisi keskeisintä teemaa, joiden uskon vaikuttavan vahvasti rooliimme viestinnän tekijöinä.

Viestintäalaan vaikuttavat teemat vuonna 2023:

  1. Sosiaalinen media – vaikuttamisen ja vallan väline
  2. Digimarkkinointiviestintä – tekoälyn valtakausi
  3. Johtaminen – viestijöiden moniulotteiseen rooliin tarvitaan johtamistaitoja
  4. Vaikuttava viestintä – vaikuttavuus syntyy verkostomaisesti
  5. Vastuullisuus – ympäristön, yhteiskunnan ja talouden hyvinvointia

Niskaote teknologiasta, somesta ja digistä?

Modernin sosiaalisen median sanotaan syntyneen 20 vuotta sitten, kun LinkedIn lanseerasi nyt jo kaikille tutun alustansa. Sitä seurasi Facebook ja hieman myöhemmin Twitter. Nyt käynnissä on keskustelua siitä, rapauttaako sosiaalinen media länsimaisen demokratian ja onko siellä ylipäänsä enää mielekästä olla läsnä. Toteuttamassamme johtavien viestijöiden Viestinnän Pulssi -kyselyssä vastaajista yli 90 % sanoi organisaationsa pysyvän Twitterissä, sillä se on yksi tärkeimmistä organisaatioviestinnän välineistä. Oikeat verkostot siis löytyvät sieltä nopeasti ja tehokkaasti.

Teknologia ja digiratkaisut jatkavat nopeaa kehittymistään. Nyt on toden teolla alkamassa tekoälyn valtakausi. Puhtaasti teknisistä ratkaisuista siirrytään valtavien datamäärien ja koneoppimisen avulla tekoälyn tuottamaan aitoon palvelumuotoiluun, tätä tematiikkaa Suomessa tutkii mm. Aalto yliopisto. Inhimillistä osaamistamme tarvitaan toki jatkossakin, johtamistaitojen näen korostuvan viestinnässäkin. Viestinnän ja asiantuntijatiimien johtaminen, viestijöiden rooli neuvonantajina sekä resilienssin kasvattaminen ovat keskeisiä teemoja osaamisen kehittämisessä. Resilienssistä ja sen merkityksestä lisää seuraavassa blogissani.

Sitran megatrendit nostaa esiin tulevaisuuden osaamispulan monilla aloilla. Kun panostamme oman osaamisen kehittämiseen teknologian kehityksen rinnalla, niin tulevaisuudessa tekoälykään ei syrjäytä viestijöiden ammattitaitoa ja tarvetta, vaikka paljon uutisoitu Chat GPT -tekoälyohjelma hämmästyttääkin sisällöntuotantotaidoillaan. Haasteeksi tässäkin tekoälyssä muodostuu se fakta, että se ei ainakaan vielä erota hyvää ja pahaa. Viestijän tehtävänä onkin vaalia etiikkaa ja se on mahdollista, jos suhtautuu lähes kaikkeen kriittisesti. Faktoja on tarkistettava myös mediassa entistä enemmän, tätä aihetta pohtii myös Katleena Kortesuo kirjassaan Journalismin kuolema.

Maineella on todellakin merkitystä!

Olemme eläneet vuodesta 2020 poikkeusaikoja, jolloin viestinnän rooli on kasvanut ja sen merkitys tunnistetaan. Viimeistään nyt olemme pakon edessäkin kasvaneet kriisiviestijöiksi. Vaikuttavaa viestintää tehdään tuomalla esiin näkemyksiä, faktoja ja mielipiteitä. Organisaatiot itsessään ovat medioita. Myös maineella on merkitystä, kiinnostavuutta ja mainetta kasvatetaan vaikuttavan viestinnän keinoin, on uskallettava näkyä ja tuoda esiin näkemyksensä. Myös verkostomaisuus korostuu, oikeat sidosryhmät eivät löydy sokkona eikä sosiaalisen median kautta saavutettu ”pöhinä” yksinään takaa vaikuttavuutta. Olemme vielä varsin kaukana valmiista maailmasta ja pelkkä puhe ei riitä vaan teot pitää mitata ja tuoda läpinäkyvinä kansalaisten ja asiakkaiden arvioon.

Odotukset organisaatioiden strategiselle vastuullisuustyölle sekä yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle kasvavat entisestään eri sidosryhmien keskuudessa. Vastuullisuustyön onnistunut viestintä vaatii rautaista ammattitaitoa eli johdonmukaista, läpinäkyvää ja faktaperäistä viestintää. Vastuullisuustyö ja sen vaatimukset muuttuvat maailman muutosten mukana. Talouden ja ympäristön hyvinvointiin kiinnitetään uusin tavoin huomiota, organisaatioilla Suomessa on toivottavasti aito tahtotila kehittyä vastuullisuuden suunnannäyttäjiksi, sillä sen arvo tunnistetaan jo varsin hyvin. Yhteiskunnallinen vastuullisuus, kuten monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden huomioiminen ja inklusiivinen viestintä ovat onneksemme nouseva teema tänä vuonna, tähän onkin hyvä kiinnittää huomiota, mikäli haluaa näyttäytyä modernina toimijana. Organisaation vastuullinen kädenjälki tehdään näkyväksi viestinnän keinoin.

Kannustankin pohtimaan, miten nämä isot teemat muokkaavat omaa rooliasi viestijänä? Entä mikä teema puhuttelee juuri sinua eli millaisessa roolissa näet itsesi tulevaisuudessa? Vaikka viestinnän perustaidot on keskeiset, eikä laaja-alaisesta osaamisesta ole lainkaan haittaa, on myös hyvä profiloitua tietyn osa-alueen osaajaksi, on se sitten esimerkiksi digiviestintää, johtamista tai vastuullisuutta.

Vaikuttavasta viestinnästä keskustellaan lisää ProCom-päivässä 1.6. >>

Tutustu vuoden 2023 koulutuksiimme >> 

Kirjoittaja

  • Miia Rosenqvist

    Kirjoittaja on ProComin koulutus- ja kehitysjohtaja. Hän on työskennellyt brändiviestinnän ja johtamisen kehittämisen parissa 15 vuotta, viimeiset viisi vuotta viestintäalan keskiössä tehden yhteistyötä laajasti eri rooleissa toimivien viestintäammattilaisten kanssa. Miia on erityisen kiinnostunut tulevaisuuden trendeistä ja yhteiskunnallisista muutoksista, ja niiden vaikutuksista viestintäalaan.
    LinkedIn: miiarosenqvist
    Bluesky:@miiarosenqvist.bsky.social
    Threads: @miiarosenqvist

    Lue lisää kirjoittajalta

Sinua saattaisi kiinnostaa myös