Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen, vaikka neljäsosa viestintäihmisistä onkin pohtinut oman profiilinsa deaktivoimista yhteisöpalveluissa, toteaa hiljattain tehty tutkimus.

ProCom ry on toteuttanut jäsenistönsä keskuudessa Sosiaalisen Median Pulssin yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa.  Tutkimus toteutettiin lokakuussa ja siihen vastasi joka neljäs jäsen (25,3 %). Tutkimus luotasi muun muassa, miten viestintäväki ja heidän taustayhteisönsä hyödyntävät sosiaalista mediaa ja millaisia riskejä he siinä hahmottavat.  Enemmistö (77 %) liittoon kuuluvista viestinnän ammattilaisista käyttää sosiaalista mediaa työssään ja lähes kaikki (90 %) käyttävät sitä vapaa-ajallaan. Ne, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa työssään (23 %) perustelivat valintaa sillä, että se on joko kielletty työyhteisössä, sosiaalinen media ei ole olennainen yhtiön toiminnalle tai he eivät tunne asiaa tarpeeksi. Tutkimuksen aihe innosti viestinnän tekijät antamaan  poikkeuksellisen paljon vapaita kommentteja ja toiveita alan liitolle.

Lähes kaikki (93 %) viestinnän ammattilaiset pitävät oman työnsä kannalta sosiaalisen median yhteisöjä tärkeinä.  Lähes kaikki (96 %) uskovatkin, että sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Suosituimmat ja käytetyimmät yhteisöt ovat Facebook (85 % käyttää) ja Linkedin (60 %). Jonkin verran seurataan myös Twitteriä (36 %) ja Suomi24:ää (16 %). Muiden palveluiden kuten IRC-Gallerian (4 %)  tai MySpacen (2 %) käyttö jää kauas taakse. Viestinnän ammattilaiset kuitenkin tuntevat hyvin erilaisia yhteisöjä ja käyttävät niitä tarpeen mukaan. Esimerkiksi You Tube, Dopplr, Flickr, SlideShare, Yammer, wikit, Moodle, Biblo tulivat mainituiksi.

Eniten viestintäväki käyttää työssään sosiaalista mediaa ”olemalla yrityksenä tai yhteisönä läsnä jossain yhteisöpalvelussa” (78 % vastaajista). Moni (47 %) pyrkii myös aktivoimaan käyttäjäryhmiä yhteisöpalveluissa ja jonkin verran (33%) niissä myös tehdään aktiivista markkinointiviestintää tai mainontaa.

Ohjeistukset puuttuvat

Suurimmalla osalla (59 %) viestinnän ammattilaisista ei ole työpaikallaan vielä sosiaalisen median käyttöön liittyvää ohjeistusta. Hieman alle puolella sellainen kuitenkin löytyy. Ohjeistus nähdään erittäin tarpeellisena. Nekin, joilla ei ohjeistusta ole, katsovat, että sellainen tarvittaisiin (94 %). Ohjeistukset puuttuvat yrityksistä useimmiten siksi, että niissä luotetaan henkilökunnan arviointikykyyn.  Osassa yrityksiä ohjeistus on tekeillä. Muutaman henkilön viestintäyrityksissä ohjeistuksia taas ei vastaajan mukaan tarvita.

Erittäin moni (65 %) on osallistunut aihepiirin koulutukseen saadakseen lisätietoa esimerkiksi ohjeistuksien tekemisestä. Tarjontaa, etenkin yhden päivän kursseja on monilla eri koulutusorganisaatioilla. Tyytyväisimpiä ProComin jäsenet ovat FYI/Talentumin, ProComin ja Inforin rakentamaan koulutukseen tällä alueella. Yli puolet vastaajista toivoo koulutuksen lisäksi muitakin tapoja lisätiedon saantiin. Omalta liitolta odotetaan muun muassa tutkimusraportteja, julkaisuja ja paneeleja.

Riskit kasvavat

Vastaajista yli puolet on kohdannut sosiaalisessa mediassa työhön liittyviä riskejä. Tutkimus osoittaa, että nekin, jotka eivät ole riskejä kohdanneet, uskovat, että riskejä liittyy nimenomaan työelämään.

Riskitekijöinä koettiin erityisesti se, että työntekijä voi vahingossa jakaa yrityksestä ulos sellaista tietoa, jota ei ole tarkoitettu julkiseksi. Työntekijä saattaa huolimattomana lipsauttaa ulos esimerkiksi pörssikursseihin vaikuttavaa tietoa. Työntekijä saattaa myös hyvässä uskossa syyllistyä piilomainontaan tai jakaa kilpailijaa kiinnostavaa tietoa yrityksen tulevaisuuden suunnitelmista.

Etenkin maineenhallinta koetaan sosiaalisessa mediassa hankalaksi. Mustamaalatuksi tulemisen riski on aina olemassa. Myös kritiikki, mahdollisesti pienikin ja harmittomana lausuttu, saattaa johtaa kohtuuttomiin mittasuhteisiin.

Yksityisen ja julkisen raja häilyvä

Kukaan kyselyyn vastanneista ei usko, että oma sosiaalisen median käyttö työelämässä vähenisi tulevaisuudessa. Päinvastoin, useimmilla (78 %) sen käyttö lisääntyy, kun vapaa-ajalla jatketaan enemmistön mukaan aika lailla entiseen malliin. Sosiaalista mediaa käytetäänkin nimenomaan vapaa-ajalla (90 %). Tästä voi päätellä, että sosiaalisen median käyttöön on harjaannuttu enimmäkseen omalla ajalla ja henkilökohtaisesta kiinnostuksesta johtuen.

Lähes joka toinen on kohdannut sosiaalisessa mediassa yksityiselämään liittyviä riskejä. Niukka enemmistö (53 %) ei taas ole niitä havainnut.
Piilevistä riskeistä huolimatta vain neljäsosa (23  %) on harkinnut henkilökohtaisen profiilinsa deaktivoimista. Heille yksi vaihtoehto on luopua kokonaan sosiaalisen median käytöstä. Kerran Facebookiin luotua profiilia ei voi poistaa, mutta sen voi deaktivoida.

Vaikeimmaksi sosiaalisessa mediassa koetaan yksityisen ja julkisen toiminnan rajanveto.  Monelle Facebookissa keskustelu häilyy alueiden välillä.  Jotkut ovat katuneet jälkikäteen Facebookissa jakamiaan asioita.  Yksittäisinä ongelmina mainitaan kuvien joutuminen vääriin käsiin tai epämiellyttävät yhteydenotot.

Oman profiilinsa deaktivointia harkinneet kokevat Facebookin heikentävän yksityisyyttä. Myös identiteettivarkaudet mainitaan perusteluissa. Osa kokee sosiaalisessa mediassa olemisen hukkaan heitettynä aikana. Vastaajista valtaosa (75 %) ei kuitenkaan ole harkinnut henkilökohtaisen profiilinsa deaktivoimista.

SoMen hyödyt

Sosiaalisen median hyödyt ovat yleisellä tasolla suuremmat kuin siinä piilevät riskit, uskovat viestinnän ammattilaiset  Suomessa. Monet uskovat muiden palveluiden käytön Facebookin rinnalla lisääntyvän. He uskovat myös sosiaalisen median käytön arkipäiväistyvän entisestään.

Moni tutkimukseen vastannut on sitä mieltä, että sosiaalinen media lisää sosiaalisuutta ja avoimuutta tai laajentaa ystäväpiiriä. Sosiaalinen media koetaan tärkeäksi myös brändin ja maineen rakentamisessa. Sen avulla tavoitetaan tiettyjä kohderyhmiä helposti, nopeasti ja kustannustehokkaasti. Keskusteluja seuraamalla saa tietoa asiakkaan mielipiteistä. Samalla sosiaalinen media mahdollistaa muiden mielipiteisiin vaikuttamisen.

Pitkällä tähtäimellä sosiaalisen median nähdään pinnallistavan kanssakäymistä.  Toisaalta sen koetaan helpottavan yhteydenpitoa etäällä olevien ystävien kanssa sekä kansainvälisten liikesuhteiden ylläpitämistä.  Sosiaalisen median nurjimpana puolena viestinnän ammattilaiset kokevat aikapulan. Sosiaalinen media on aikarosvo. Moni kokee, että päivät hurahtavat turhanpäiväisten ja epä-älyllisten statuspäivitysten seuraamisessa ja ”peukuttelussa”. Osa vastaajista uskookin, ettei sosiaalisen median käyttö vapaa-ajalla voi enää nykyisestään lisääntyä. Elämää kun on muuallakin.

Koko tutkimusraportti on luettavissa osoitteessa: www.procom.fi.

Lisää artikkeleita tältä kirjoittajalta:

• Uteliaana uusiin horisontteihin
• Ajattele isosti pienissäkin teoissasi
• Työelämässä pärjää viestimällä, ei kiusaamalla

Kirjoittajan arkisto

Avainsanat: ProComma 1/2011