Visuaalinen viestintä on tutkitustikin viestinnän trendi (ks. Elina Melginin European Communications Monitor 2017 -tutkimustuloksia ja visuaalista viestintää käsittelevä blogiteksti). On helppo todeta, että visuaalisen viestinnän merkitys on kasvussa.

Mutta sitten: miten itse tarttua tähän ilmiöön? Miten päästä liikkeelle, ottaa askeleita kohti omaa vaikuttavaa visuaalista viestintää?

Visuaalinen viestintä on aiheena monelle möhkäle: iso kokonaisuus, joka pitää sisällään paljon osa-alueita (valokuvat, grafiikka, infograafit, tiedon visualisointi, videot, kuvitukset, piirrokset, fontit, visuaalinen brändi-ilme ja niin edelleen). Liikkeelle lähtiessä voi aloittaa keskittymällä johonkin yksittäiseen osa-alueeseen ja lähteä siitä käsin tekemään asioita hyvin. Tämä ei ole välttämättä huono reitti – ainakin se voi tuntua helpommalta tavalta aloittaa. Mutta toisaalta olisi hyvä aloittaa visuaalinen viestintä ylätasolta ja varmistaa, että kaikki viestinnän tekeminen johtaa samaan maaliin.

Viestinnän tavoitteista liikkeelle!

Lähtisin siis tässäkin siitä, mistä aina: tavoitteista. Mikä on viestinnän tavoite? Vaikuttaa asenteisiin, herättää tunteita, luoda tunnettuutta, rakentaa brändiä…?

Koska visuaalinen viestintä on viestintää, jolla tähdätään organisaation strategisten tavoitteiden toteutumiseen, en ole edes varma kuinka tarpeellista sille on määrittää erillistä tavoitetta (toki alatavoitteita ja välitason mittareita on hyvä asettaa). Visuaalisen viestinnän tavoite tuleekin tavalla tai toisella samasta organisaation tavoitteesta ja viestinnän tavoitteesta.

Yhtä sisältöä kohden on aina hyvä olla oma vaikutustavoite: mitä haluat saavuttaa juuri sillä sisällöllä?

Visuaaliset elementit kannattaa ottaa samaan viestinnän tavoitteiden ja niistä johdettujen suunnitelmien kontekstiin. Kuvat eivät ole vain söpöjä päälle liimattuja koristeita. Emmehän ajattele tekstistä ja sanoistakaan niin – siinä missä kirjoitettu sisältö on tavoitteesta lähtien suunniteltua ja editoitua, pitäisi visuaalisten elementtien käytönkin olla.

Kun viestinnän tavoite ja teemat/tyylilaji/organisaation äänensävy ovat tiedossa, ohjaavat ne kuvien käyttöä: yksittäiset visuaaliset elementit voi valita ja varioida tästä lähtien. Yhtä sisältöä kohden on aina hyvä olla oma vaikutustavoite: mitä haluat saavuttaa juuri sillä sisällöllä? Avata vaikeaa asiaa, kuljettaa viestiä tai tarinaa eteenpäin? Myydä? Herättää tunteita? Valitse kuvat tai muut elementit kyseisen tavoitteen mukaan.

Ei mitäänsanomattomille täytekuville

Älä lisää kuvia täytekuviksi – silloin ne eivät vaikuta. Mitäänsanomattomat roiskitut kuvat voivat jopa vesittää sisältöä. Ajattele kuvia kuin tekstiä: ethän lisää tekstiinkään turhia myös, -kin, jne. täytesanoja. Ne editoit lopuksi pois. Valitse kuvat samoin. Joskus perusteltu vaihtoehto ja tehokeino voi olla sekin, ettei käytä kuvaa ollenkaan.

Jos tavoittelet viestinnälläsi vaikuttavaa asiantuntijamielikuvaa, mieti, mitkä elementit tätä tukevat. Sopiiko siihen tavoitemielikuvaan iänikuiset läppäri- tai toimistokuvat? Käyttäisitkö rohkeammin laadukkaita, erikoisempiakin kuvituskuvia tai asiantuntijan aihetta konkreettisesti avaavia infograafeja?

Kuvilla ja visuaalisuudella voi vaikuttaa sellaisissakin viestinnällisissä paikoissa, joissa tekstillä ei ole sijaa.

Kuvilla ja visuaalisuudella voi vaikuttaa sellaisissakin viestinnällisissä paikoissa, joissa tekstillä ei ole sijaa. Petteri Kakkola nosti blogissaan esille visuaalisuuden käytön keskustelutilaisuuksissa. Visuaaliset puitteet voivat tukea siinä, että kuulija muistaa kuulemansa asian pidempään. Silloinhan on kyse juuri vaikuttavasta visuaalisesta viestinnästä.

Lehtikuvan kuvakaupasta löydät erityisesti kotimaisia ja pohjoismaisia kuvia: niin kuvituskuvia kuin historiallisiakin kuvia.